• Kalusto
  • Puolustusvoimat

Nordic Response jylisee pohjoisella taivaalla

Lapin lennoston kiitotien routavauriot toivat muutoksia harjoitukseen. Yhdysvaltojen Boeing KC-135R Stratotankerit lentävät harjoitusalueelle suoraan kotitukikohdastaan RAF Mildenhallista Englannista.

Tero Tuominen

Saksan Luftwaffen Airbus Military A400M -kuljetuskone Rovaniemen kentällä seuranaan mediapäivän esittelyssä Ilmavoimien F/A-18C Hornet -hävittäjä. A400M-koneessa saman siiven Europrop TP400 -potkuriturbiinimoottorien kahdeksanlapaiset potkurit pyörivät eri suuntiin ja tuottavat koneelle tunnusomaisen äänen. Koska Rovaniemen kenttä on Ilmavoimien ja siviili-ilmailun yhteiskäytössä, taustalla rullaa lentoon lähtevä Finnairin Embraer-matkustajakone.

Rovaniemen lentoaseman kautta kulkevat matkailijamassat ovat helmikuun lopusta lähtien hämmästelleet suurta harmaata sotilaskonetta, joka on ollut pysäköitynä terminaalin lähelle.

Kyseessä on Saksan Luftwaffen Airbus Military A400M-kuljetuskone, joka on tukenut Naton Nordic Response 24 -harjoitusta. Se taas on osa puolustusliiton laajempaa Steadfast Defender -harjoitussarjaa, joka on Naton suurin ponnistus vuosikymmeniin.

Mukana Nordic Responsessa 4.–15. maaliskuuta on noin 20 000 taistelijaa kaikkiaan 13 maasta. Toiminta-aluetta ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat. Skenaariossa vihollinen on hyökännyt sinne ja Naton viides artikla on aktivoitunut. Tavoitteena on testata joukkojen siirtoa strategisesti erittäin tärkeälle alueelle sekä sen jälkeen harjoitella puolustustaistelua arktisissa olosuhteissa.

Suomi on lähettänyt Nordic Responseen 4 100 sotilasta. Maavoimista harjoitukseen osallistuu 2 500 henkilöä, joista varusmiehiä on 1 050 ja reserviläisiä 1 120.

Nordic Response 24 -harjoitus oli myös vastavalitun presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen ulkomaanmatkan kohteena. Tässä hän on tutustumassa Yhdysvaltain raskaisiin HIMARS-raketinheittimiin (High Mobility Artillery Rocket System) Norjassa. Toisena vasemmalta seisoo Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.
Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Ruotsin Hkp 16 -helikopterin (Sikorsky UH-60M Blackhawk) lähes musta väritys muodostaa kontrastin Rovaniemen kentän lumivalkoiselle talvimaisemalle. Kopterin pyörälaskutelineissä on sukset, jotka estävät vajoamista laskeuduttessa syvään hankeen.
Tero Tuominen

Kaikkiaan Nordic Responsessa lentää noin 110 erilaista ilma-alusta: hävittäjiä, kuljetuskoneita, AWACS-tutkakoneita, ilmatankkereita, raskaita pommikoneita sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereita. Ilmatoiminnan JAOC-johtokeskus (Joint Air Operations Centre) sijaitsee Norjan Bodinissa. Siellä mukana suunnittelemassa on 12 suomalaista.

Kaikkiaan Ilmavoimista mukana on 12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 250 henkilöä. Alun perin tarkoitus oli, että Hornetit tukeutuvat Rovaniemelle ja Andøyaan Norjassa. Lapin lennoston kotitukikohdan kiitotiessä havaittiin kuitenkin routavaurioita. Vaarana oli irtonaisen päällystemateriaalin imeytyminen koneiden suihkumoottoreihin.

Siksi harjoituksessa kentältä lentäväksi suunnitellut neljä Hornetia siirrettiin toimimaan Oulunsalon lentokentältä. Myös Rovaniemelle odotetut Yhdysvaltain Boeing KC-135R Stratotankerit lentävät nyt harjoitusalueelle suoraan kotitukikohdastaan RAF Mildenhallista Englannista.

Oulussa puolestaan ei ollut tarjolla Horneteille kaikkia Nato-harjoituksessa tarvittavia viestiyhteyksiä, joten koneet siirrettiin Ruotsin puolelle Luulajan Kallaxiin. Vastaavasti neljä Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18-hävittäjää siirtyi Ouluun.

Tällaiset lyhyellä varoitusajalla tehdyt niin sanotut ACE-siirrot (Agile Combat Employment) toimivat samalla hyvänä harjoitteluna Ilmavoimien liikkuvalle taistelutavalle, jossa hävittäjät hajautetaan eri lentopaikoille ja lähetetään niistä keskitettyyn torjuntaan.

Neljä Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18 Hornet -hävittäjää saapui 9. maaliskuuta Oulunsalon lentokentälle nopeana niin sanottuna ACE-siirtona (Agile Combat Employment). Näin mahdollistetaan koneiden hajauttaminen mahdollisimman laajalle.
Ilmavoimat
Englannin Lockheed Martin F-35B -hävittäjät osallistuivat Nordic Response 24 -harjoitukseen lentotukialus HMS Prince of Walesilta. Tässä kolme konetta tulossa pystysuoraan laskuun lentokannelle. Ohjaamon takaa on auennut luukku operaation mahdollistavalle puhaltimelle. Taustalla Agusta Westland AW101 Merlin -helikopteri.
Amber Mayall/UK MOD/Crown Copyright

Suomi saa vuonna 2025 ensimmäiset F-35A-koneet, jotka aluksi jäävät koulutuskäyttöön Yhdysvaltoihin. Samoja hävittäjiä Nordic Responsessa on mukana Norjasta, Englannista ja Yhdysvalloista.

Royal Navyn lyhyeen lentoonlähtöön ja pystysuoraan laskuun kykenevät F-35B-koneet operoivat lentotukialus HMS Prince of Walesilta. US Marinesin vastaavat hävittäjät tukeutuvat maatukikohtiin Norjassa, samoin kuin isäntämaan omat F-35A-koneet.

Harjoitus tarjoaakin Ilmavoimille myös mainion näyteikkunan siihen, miten liittolaisemme käyttävät Suomen tulevaa pääkalustoa operatiivisissa olosuhteissa. Tiedonvaihto nykyisten F-35-käyttäjien kanssa on luonnollisesti ollut jo aiemminkin vilkasta, mutta maamme Nato-jäsenyys on poistanut siltä loputkin esteet.

Rovaniemeltä lentänyt Airbus Military A400M Atlas -kuljetuskone on kehitetty korvaamaan Euroopan ilmavoimien vanhenevaa Lockheed C-130 Hercules ja Transall C-150 -kalustoa. Hanke käynnistyi jo 1980-luvun lopulla, ja ensilentonsa A400M teki vuonna 2009 monien viivästysten jälkeen. Käyttöön kone otettiin 2013. Siten kyseessä on varsin moderni lentolaite.

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen tutustui Luftwaffen Airbus Military A400M -koneen moderniin ohjaamoon. Siinä on hyödynnetty saman valmistajan A380- ja A350-matkustajakoneissa käytettyjä ratkaisuja. Suurten kuvaruutunäyttöjen ohella lentäjien tilannetietoisuutta parantamassa on kummallekin HUD-tuulilasinäyttö (Head-Up Display).
Tero Tuominen

Tyyppiä valmistetaan paremmin matkustajakoneistaan tunnetun Airbusin tehtaalla Sevillassa Espanjassa. Käyttäjiä ovat Saksan ohella muiden muassa Englanti, Ranska, Espanja, Turkki ja Malesia. A400M-koneita on tilattu yhteensä noin 170 kappaletta. Saksalla niitä on yli 40.

Tyypissä on tietokonepohjainen Fly-By-Wire-ohjausjärjestelmä, jolle komentoja annetaan lentäjien sivusauvoilla – aivan kuin Airbus-matkustajakoneissa. Niin sanotun lasiohjaamon suuret nestekidenäytöt esittävät lentotiedot ohjaajille ja niitä täydentävät läpikatsottavat HUD-tuulilasinäytöt (Head-Up Display).

A400M voi kuljettaa 116 taistelijaa täydessä hyppyvarustuksessa. Polttoainetankkauksesta riippuen rahtia kone voi siirtää lähes 40 tonnia. Rahtitilan mitat mahdollistavat ajoneuvojen ja helikopterien kuormaamisen.

Kooltaan A400M sijoittuu C-130 Hercules ja C-17 Globemaster III -koneiden väliin. Se voi operoida myös päällystämättömiltä lentopaikoilta ja kykenee lyhyeen nousuun ja laskuun.

Airbus A400M -kuljetuskoneen rahtitilan sivulla on auki taittuvat penkit. Keskelle voidaan asentaa seinä, jonka penkit nostavat kuljetuskyvyn yli 100 matkustajaan. Laskuvarjohyppyjä voidaan tehdä niin kuvassa auki olevasta peräportista kuin takaosan sivuovista.
Tero Tuominen

Nordic Responsessa Rovaniemeltä operoi kaksi Saksan Lufttransportgeschwader 62 -laivueen A400M-koneyksilöä, jotka vaihtoivat vuoroa kesken harjoitusta. Mukana oli 40 henkilöä, joissa mukana kaksi lentomiehistöä. Näin yhdellä koneella pystyttiin 24/7-toimintaan

A400M tuki harjoituksen taisteluja ja tukeutumista monilla tavoin muun muassa erikoisjoukkojen ja materiaalin laskuvarjopudotuksilla maastoon. Matalalentoja tehtiin yöllä hyödyntäen pimeänäkölaitteita. Myös Ilmavoimat käytti suuren koneen kuljetuskykyjä omassa harjoitustoiminnassaan.

Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien yhteiset niin sanotut Cross Border -harjoitukset ovat olleet rutiininomaista toimintaa jo pitkään. Nato-jäsenyyksien myötä toiminta tiivistyy entisestään. Kuvassa edestä Suomen F/A-18C Hornet, Ruotsin JAS 39C Gripen ja Norjan F-35A -parit.
Ilmavoimat
Nordic Response 24 -harjoituksen ilmatoiminta-alue pohjoiskalotilla.
Puolustusvoimat