Enemmistö eduskuntapuolueista olisi valmis muuttamaan asevelvollisuusjärjestelmän sukupuolineutraaliksi. Asia käy ilmi tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) tilaamasta selvityksestä. Sukupuolineutraalin ja yleisen asevelvollisuuden puolesta liputtavat kokoomus, SDP, vihreät ja RKP.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit säilyttäisivät nykyisen mallin. Keskusta ja Liike Nyt ehdottavat laajempaa palvelusvelvollisuutta koko ikäluokalle, mutta keskusta säilyttäisi asevelvollisuuden ensisijaisuuden. Vasemmistoliitto puolestaan kertoi, että se on uudistamassa näkemystään asevelvollisuudesta.
Tilauksesta selvityksen tehnyttä Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professoria Teemu Tallbergia puolueiden kannat eivät juuri yllättäneet.
– Odotetut linjat, joissa näkyvät selkeät erot. Arvoliberaalit puolueet katsovat, että nykyjärjestelmää voi pitää syrjivänä. Janan toisessa päässä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit taas eivät näe järjestelmää syrjivänä, Tallberg sanoo.
Tallbergin mukaan yleisenä linjana on jo vuosia näkynyt halu viedä tavalla tai toisella järjestelmää tasa-arvoisempaan suuntaan. Professorin mukaan keskustelu aiheesta on viime vuosina osittain jumittanut polkemaan paikoilleen. Naisten ottamisesta mukaan kutsuntoihin ja yleisesti infoaminen vahvemmin järjestelmästä ovat asioita, joista on vahva konsensus. Näiden asioiden lisäksi kummoista eteenpäin pääsemistä asiassa ei ole tapahtunut.
Yksi tasa-arvokysymystä potentiaalisesti vauhdittava tekijä on Tallbergin mukaan pienenevät miesikäluokat.
– En asettaisi kuitenkaan vastakkain tasa-arvoa ja maanpuolustuksen tarpeita. Ne kulkevat käsi kädessä. Jos naiset tulisivat huomattavasti laajemmin mukaan, olisi se tietysti myös maanpuolustuksen etu. Jos Puolustusvoimat pääsisi valitsemaan palvelukseen astuvia, se ratkaisisi sekä määrällisiä että laadullisia ongelmia. Kaikkia miehiä tai naisia ei missään nimessä ole tarvetta kouluttaa asepalvelusta suorittamaan. Muutos edellyttäisi jonkinlaista valikointia, Tallberg sanoo.
Yksi kysymys on myös marssijärjestys. Perinteisesti Puolustusvoimista ja kenraalikunnasta ei ole lähdetty linjaamaan oman tontin ulkopuolelle aktiivisesti asioita, vaan poliitikot ovat ensin päättäneet ja Puolustusvoimat on sitten toteuttanut asioita päätöksen pohjalta.
Varsinkin nuorempaan päähän sijoittuvat ikäluokat kokevat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän ongelmalliseksi juuri tasa-arvon näkövinkkelistä tarkasteltuna. Jos asia ei etene mihinkään, voiko tämä pidemmällä tähtäimellä heikentää Puolustusvoimista nähtävää kuvaa ja sitä kautta heijastua jopa järjestelmän legitimiteettiin?
– Tämä on aivan avainkysymys. Puolustusvoimat on pystynyt hyvin seuraamaan aikaansa. Johtamiskoulutus on ajan tasalla ja palveluksesta saatava palaute on hyvää. Ne kaikki tahoillaan luovat legitimiteettiä. Meillä on perinteisesti ollut hyvin vahva halu palvella, jos vertaa vaikka Ruotsiin tai Norjaan. Voiko tasa-arvokysymyksestä muodostua uhka? En usko sen yksinään rapauttavan järjestelmää ainakaan lähiaikoina, mutta asiaa pitää silti seurata huolella.
Sota Ukrainassa on Tallbergin mukaan varsinkin varusmiespalvelusta suorittaville tuonut sodan uhan vaikutukset eri tavalla esille.
– Median kautta sota tulee lähelle ja se on konkretisoinut varusmiesten toimintaa eri tavalla kuin moneen kymmeneen vuoteen. Samalla se herättää keskustelua nykyisestä järjestelmästä ja mahdollistaa sen kehittämisen.
