• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Reserviläisjärjestöjen valtionavustukset laahaavat yhä alamaissa

Esimerkiksi Suomen rauhanpuolustajat saa viisinkertaisen avustussumman reserviläisjärjestöihin verrattuna.

Puolustusvoimat

Reserviläisjärjestöjen valtionavustukset ovat pysyneet samana vuodesta 2016 lähtien ja silloinkin avustusta leikattiin 15 prosentilla.

Ukrainan sodan ja kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen myötä maanpuolustuksen rahoitus on noussut esille. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan yksi räikeä ongelma on reserviläisjärjestöiden rahoitus. Tällä hetkellä sekä Reserviläisliitto että Suomen Reserviupseeriliitto saavat kumpikin vuodessa 32 000 euroa valtionavustusta.

Summalle voi perspektiiviä hakea muista yhdistyksistä. Esimeriksi Suomen Rauhanpuolustajat sai viime vuonna valtionavustusta 177 000 euroa ja Aseistakieltäytyjäliitto 63 000 euroa.

– Olen huolissani miten suuri osa valtionavuista on epäsuhdassa tällä hetkellä, Pohjola sanoo ja havainnollistaa esimerkiksi Suomen Rauhanpuolustajien saavan yhtä jäsentä kohti moninkymmenkertaisen määrän avustuseuroja reserviläisjärjestöihin verrattuna.

Reserviläisjärjestöiden avustuskehitys on jumahtanut vahvasti paikoilleen. Se on ollut nykyisellä tasolla jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin avustussummaa itseasiassa laskettiin vielä 15 prosentilla.

– Joka vuosi olemme hakeneet korotuksia, mutta eivät ne ole menneet kertaakaan läpi. Eri ministeriöt myöntävät avustuksia eri tavoilla. Rauhajärjestöiden avustukset tulevat oikeusministeriön kautta. Meille taas avustukset myötää puolustusministeriö, joka on hyvin kuuliaisesti seurannut sopeuttamistoimia rahankäytön suhteen. Se varmasti vaikuttaa myös tähän.

Parempaa toimintaa

Pohjolan mukaan turvallisuutta parantavat järjestöt ovat tällä hetkellä onnettomassa osassa valtionavustusten suhteen. Reserviläisliiton toiminnan jatkuminen ei ole suoraan avustuksista kiinni, mutta rahan niukkuus näkyy silti.

– Jäsenmaksuilla katetaan piirien ja yhdistysten toimintaa. Erillisiin hankkeisiin joudumme hakemaan lisärahoitusta eri säätiöiltä, Pohjola havainnollistaa.

Pohjolan mukaan reserviläistoiminta on valtakunnallisesti merkittävää toimintaa, johon osallistuu valtava määrä suomalaisia.

– Meillä on RUL:n kanssa yhdessä yli 600 yhdistystä ympäri Suomea. Teemme aktiivista työtä, jolla on vaikuttavuutta.

Pohjolan mukaan korotettu avustus mahdollistaisi laadukkaamman maanpuolustustyön tekemisen monella rintamalla.

– Esimeriksi lukiolaisille suunnattu Turpotietäjä-kilpailu pystyttäisiin järjestämään aivan eri mittakaavassa. Tämä on vain yksi esimerkki.

Pohjolan mukaan korotuksissa hyvä alku olisi, jos reserviläisjärjestöt pääsisivät rauhanjärjestöjen tasolle valtionavustuksissa.

–  Tuki nousisi silloin noin 150 000 euroa.  Sillä pystyisi luomaan vaikuttavuutta jo ihan eri tavalla. Valtion budjetissa nämä ovat pieniä summia, mutta vapaaehtoistyössä niiden vipuvaikutus olisi valtava. Siinä jos jossakin tulisi vastinetta rahoille.