Maavoimien hankinnat uutta, vanhaa ja edullista

Tuomas Kaarkoski
Leopard 2A6
Maavoimien komentajan mukaan Leopard 2A6 on malliesimerkki kustannustehokkaasta hankinnasta, johon sisältyy kuitenkin hyvä suorituskyky.
Tuomas Kaarkoski Helsinki

Siinä missä Merivoimilla on ensi vuosikymmenellä suuri Laivue 2020 -hanke ja Ilmavoimilla vielä massiivisempi HX-hävittäjähanke, on Maavoimat vailla yhtä selkeää jätti-investointia. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan Maavoimissa on kuitenkin investoitu systemaattisesti joka vuosi.

Toivosen arvion mukaan kalustohankintoihin on edellisen viiden vuoden aikana käytetty noin 1,7 miljardia euroa ja 2020-luvun puoliväliin mennessä Maavoimat käyttää arsenaaliinsa päivittämiseen vielä noin kolme miljardia euroa.

Toivonen painottaa muiden puolustushaarojen strategisten hankkeiden olevan tärkeitä myös Maavoimille.

– Strategiset hankkeet ovat strategisia myös Maavoimille. Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta myös Maavoimilla on toimintaedellytykset kriisitilanteessa. Sieltä tulee tuki taisteluihin rannikoille, tuki ilmasta ja myös kyvykkyys ilmasta maahan, Maavoimien mediapäivillä puhunut Toivonen toteaa.

Toivosen mukaan Maavoimat on tehnyt paljon kustannustehokkaita hankintoja. Hänen mukaansa myös uudet K9 Thunder -panssarihaupitsitkin menevät tähän kategoriaan, mutta erityisesti hän nostaa esille aiemmin Hollannilta ostetut Leopard 2A6 –taistelupanssarivaunut.

– Sadasta Leopard 2A6 -vaunusta maksoimme noin 200 miljoonaa euroa. Jos olisimme modernisoineet omat 2A4-vaunut, se olisi maksanut vähintään 500 miljonaa euroa. Jos taas olisimme ostaneet kokonaan uudet vaunut, se olisi ollut vähintään miljardin ponnistus, Toivonen havainnollistaa.

Vaikka Maavoimilla ei suuria strategisia hankintoja olekaan lähitulevaisuudessa näköpiirissä, haluaa kenraaliluutnantti painottaa tulevaisuuden näkymiä.

– Maavoimien komentajana joudun tuomaan esiin sen, että Maavoimien vuoron täytyy tulla 2030-luvulla, jolloin moni meidän kalustosta saavuttaa käyttöikänsä pään. Siihen pitää valmistautua ja varautua.

Edullisia hankintoja edustavat myös 8,2 miljoonaa euroa maksaneet Leopard 1 –erikoispanssarivaunut, jotka nekin on ostettu Hollannilta.  Helmikuussa solmittuun kauppaan sisältyy kahdeksan hinaus- ja kahdeksan pioneeripanssarivaunua, varaosia sekä erikoistyökaluja.

 

Tykistöön lisäpotkua

Toivosen mukaan Maavoimissa on parhaillaan menossa vahva kehitysvaihe. Tuoreimpia lisäyksiä ovat Etelä-Koreasta ostettavat tela-alustaiset 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsit, joita Suomi ostaa 48 kappaletta. Nykyisten suunnitelmien mukaan haupitsien varusmieskoulutus alkaa vuonna 2019.

– Nyt ollaan tehty sopimus 48 panssarihaupitsista. Sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta hankkia niitä lisääkin. Otetaan nyt nämä käyttöön, katsotaan miltä ne vaikuttavat ja tarvittaessa kohdennetaan lisärahoitusta hankintoihin, tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta toteaa.

K9:t saapuvat Suomeen hyvin käyttövalmiina. Pasivirran mukaan niihin tarvitsee käytännössä vain vaihtaa suomalainen johtamisjärjestelmä.

– Tämä on meille merkittävä hankinta. Tämä tuo saman suorituskyvyn, joka AMOS-järjestelmällä (Advanced Mortar System) on ollut aikaisemmin. Se on nopeasti liikkuva järjestelmä, joka pystyy ampumaan joka suuntaan. Semmoista meillä ei ole tykistössä ollut. AMOS on hyvä, mutta sillä on vain kymmenen kilometrin kantama, mutta tämän uuden hankinnan myötä päästään yli 40 kilometriin. Tämän ansiosta alueellinen kattavuus paranee merkittävästi.

Tykistö joutuu tulevaisuudessa luopumaan osasta venäläisperäisestä kalustostaan, koska niihin ei Pasivirran mukaan saa enää joko varaosia tai ampumatarvikkeita. Siitä huolimatta eversti pitää tykistön tilannetta hyvänä Suomessa.

  

Paljon kansainvälisiä harjoituksia

Maavoimilla on viime vuoden tapaan myös tänä vuonna useita kansainvälisiä harjoituksia. Ensimmäisenä vastaan tulee maaliskuussa järjestettävä Northern Griffin 2017 –harjoitus, jossa helikopterimiehistöt harjoittelevat Lapissa talvi- ja tunturilentämisen erityispiirteitä. Suomalaisten lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Yhdysvalloista, Ruotsista, Puolasta ja Virosta.

Viime vuoden tapaan yhdysvaltalaiset saapuvat keväällä Niinisalossa järjestettävään mekanisoitujen joukkojen Arrow-harjoitukseen yli 150 sotilaan vahvuudella. Vastaavasti suomalaiset osallistuvat kesäkuussa 320 sotilaan voimin Ruotsin Kvarnissa järjestettävään harjoitukseen, jossa pääpaino asutuskeskustaistelussa. Tämän lisäksi Suomesta lähtee pioneereja Baltiassa järjestettävään vuotuiseen Saber Strike –harjoitukseen, jonka koordinoinnista vastaa Yhdysvallat.

Maavoimien ja samalla Puolustusvoimien pääsotaharjoitus on itsenäisyyspäivän alla järjestettävä Uusimaa17-harjoitus, jossa testataan joukkojen suorituskykyä pääkaupunkiseudun olosuhteissa.


Jaa tämä sivu