• Puolustusvoimat

Yhteistyötä lisätään – Suomi ei silti laske ilmapuolustusta Ruotsin varaan

Suomi ja Ruotsi harjoittelevat historiallisesti ensimmäistä kertaa toistensa kansallisissa ilmaoperaatioharjoituksissa. Maiden kahdenvälinen yhteistyö on uniikkia Euroopassa.

Paavo Airo

Ruotsin ja Suomen ilmavoimien komentajat, kenraalimajurit Mats Helgesson ja Kim Jäämeri tapasivat viikonloppuna Gotlannissa FVÖ 16 -harjoituksen merkeissä.

Suomen ja Ruotsin tekemä puolustusyhteistyö on menossa
eurooppalaisittain poikkeukselliseen suuntaan. Eri maiden välinen yhteistyö
sinänsä ei ole erikoista, kuuluuhan suuri osa mantereesta Natoon. Sen sijaan
Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin tekemä kahdenvälinen yhteistyö on
uniikkia.

Esimerkkinä tästä käy Suomen osallistuminen parhaillaan
käynnissä olevaan Ruotsin ilmavoimien vuoden pääharjoitukseen FVÖ 16:een. Harjoitus
on Ruotsin kansallinen ilmaoperaatioharjoitus, jossa Suomi nyt on ensimmäistä
kertaa mukana. Suomalaisten Hornetien tukikohtana toimii Visby Gotlannin
saarella, mutta suurin osa harjoitusalueesta on Etelä-Ruotsin rannikon ja
sisämaan yllä.

– Käytännössä tällainen yhteistyö on ainutlaatuista kahdenvälistä harjoittelua Euroopassa. Muualla ei ole vastaavaa kahdenvälistä
puolustusharjoittelua, Suomen ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri vahvistaa.

Tällä hetkellä Suomen Hornetit toimivat FVÖ:ssä (Flygvapenövning)
osana niin sanottua ”vihollispuolta”. Lokakuussa vaihdetaan rooleja. Tuolloin
Ruotsin ilmavoimat osallistuu Suomen Ruska 2016 -harjoitukseen ”hyökkäämällä”
Suomeen. Ruotsin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgesson näkee tämänlaisessa yhteistyössä kolme selkeää
hyötyä molemmille maille.

– Ensinnäkin saamme harjoituksiin enemmän
kalustoa. Toiseksi saamme hyvän, tasokkaan vastustajan. Kolmantena etuna on
tietenkin se, että teemme asioita yhdessä ja yhteistyö kehittyy, Helgesson
sanoo.

 

Suomi, Ruotsi ja
Norja lentävät yhdessä lähes viikoittain

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitteleminen yhdessä alkoi
vuonna 1997 Aurora Borealis -harjoituksesta. Sen jälkeen yhteistyö on
pikkuhiljaa kehittynyt, ja nykyään Suomen, Ruotsin ja Norjan hävittäjät
lentävät lähes viikoittain yhdessä. Cross Border -harjoitusten lennot sijoittuvat
Suomessa pohjoiseen, mutta Jäämeren mukaan toimintaa pyritään levittämään
etelään päin. Ruotsalaiskoneiden visiitit Suomeen lisääntynevät muutenkin.

– Siihen suuntaan ollaan menossa, että
ruotsalainen aseistettukin kone voisi tulla esimerkiksi tankkaamaan Suomeen.
Tällä hetkellä se ei ole noin vain mahdollista, ja lainsäädäntöä pitää purkaa.
Myös yhteiset säännöt pitää luoda, että lentäjät osaavat toimia toisen maan
kentällä juuri oikealla tavalla, Jäämeri kertoo.

Jäämeren mukaan Suomi ja Ruotsi eivät yhteistyöstä
huolimatta laske mitään täysin toistensa varaan. Molempien maiden ilmavoimien
tehtävänä on jatkossakin kyetä puolustamaan maata itsenäisesti, mutta ”yhdessä
meillä on enemmän voimaa”, Jäämeri toteaa. Hän laskee, että jos Ruotsin noin
100 ja Suomen 60 hävittäjää lasketaan yhteen, vastaa se suunnilleen suuren
eurooppalaisen maan hävittäjien määrää.

 

Hornetin korvaajan
käyttökustannukset merkitsevät paljon

Suuri Ilmavoimia koskeva kysymys koskee Hornetien korvaajien
hankintaa. Hornetien seuraajavaihtoehdoista löytyy muun muassa ruotsalainen JAS
Gripen. Onko yhteistyökumppani Ruotsi erityisasemassa, kun seuraajaa valitaan?
Sitä ei Jäämeri myönnä. Hänen mukaansa olennaista on, että seuraajan
käyttökustannukset eivät ole mahdottomat, mutta että valinta vastaa myös juuri
oikein Suomen tarpeeseen. Uusilla koneilla pitäisi selvitä 2050-luvulle asti.

Ruotsilla on käytössään JAS Gripenejä. Sen Jäämeri myöntää,
että mikäli Suomella olisi samaa kalustoa, voisi siitä syntyä säästöjä. Hän
kuitenkin huomauttaa, että erilainen kalusto voi täydentää toisiaan. Yhteistyö
Ruotsin kanssa ei automaattisesti tarkoita, että Suomi hankkii samanlaisia
koneita. Suomikin harjoittelee mielellään Yhdysvaltojen kanssa siksi, että
sillä on erilaista kalustoa.

– F-15-kalusto on eräänlainen mittatikku. Meillä
on vertailuhalu päästä parhaiden kanssa treenaamaan, Jäämeri
sanoo.  

FVÖ-harjoitus päättyy tiistaina. Harjoitukseen osallistuu
yhteensä noin 3 200 henkilöä. Mukana on Ruotsin ja Suomen ilmavoimien lisäksi
joukkoja Ruotsin maa- ja merivoimista sekä paikallispuolustuksesta vastaavasta
Hemvärnetistä.

  

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien
yhteistyön taustaa

  • Vuonna 1997 järjestettiin Aurora Borealis –harjoitus, josta
    Suomen ja Ruotsin ilmavoimien kahdenvälinen yhteistyö alkoi.
  • Vuonna 2002 yhteistyötä lisättiin yhteisellä Arctic Fighter
    Meet -tapahtumalla.
  • Vuonna 2004 alkoi Cross Border Training -ohjelma. Vuonna
    2008 Norja liittyi CBT:hen mukaan. Tänä päivänä CBT-harjoittelu on lähes
    viikoittaista.

Lähde: Ruotsin
ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgesson

 

Kuvagalleria Ruotsin ilmaoperaatioharjoitus FVÖ 16:sta: