Droonit herättävät helposti keskustelua, se käy selväksi kuvaajan ohjeistaessa Tuija Karankoa kuvauskopterin alapuolelle Helsingin Etelärannassa aurinkoisena maanantaina. Ohikulkijat seuraavat mielenkiinnolla droonin liikkeitä matalalla ilmatilassa. Miksi Suomi hankki hävittäjiä, kun nämä ovat niin käteviä, kysyy eräskin kuvaajan työskentelyä seuraava herrasmies.
Ehkä yksittäinen lyhyen toiminta-ajan miehittämätön ilma-alus ei ole täysin vertailukelpoinen huippumodernin F-35-monitoimihävittäjän kanssa. Usein kysytty kysymys onkin, miksei drooneja ole hankittu suuria määriä, koska Ukrainassa niitä tuotetaan jatkuvasti ja kulutus sotatilanteessa on suurta. Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Karanko kertoo, että olennaisempaa kuin Suomen puolustusvoimien varastojen täyttäminen drooneilla rauhan aikana on, että suunnitelmia niiden käytöstä ja kyky valmistaa on olemassa.
– Tällä alalla uusista järjestelmistä ei kauheasti julkisuudessa huudella. Suomessa kehitetään monia erikokoisia ja erilaisia drooneja, ovat ne sitten rotary- (pyöriväsiipinen) tai fixed wing (kiinteäsiipinen) -periaatteella toimivia. Olemme siinä kisassa mukana ja meillä on paljon droonien vaatimaa ekosysteemiosaamista, ja ennen kaikkea olemme siinä vahvoilla, Karanko sanoo.
– Jos vähän yksinkertaistaa, niin droonihan on vain lentävä laite, jonka valmistaminen ei sinänsä kovin monimutkaista ole. Pointtihan on siinä, miten varmennetaan linkki pilottiin, mikä on hyötykuorma ja miten sen tietoa ja vaikuttamista tehostetaan, analysoidaan ja käytetään. Tässä meillä on todella paljon osaamista.
Ukrainassa yksityissektorilla on ollut merkittävä rooli droonien kehittämisessä ja tuottamisessa. Kehitys on nopeaa, ja kuten sodassa yleensä, ensin kehitetään järjestelmä, jolle pian vastajärjestelmä. Karanko toteaa droonien olevan siinä mielessä poikkeuksellisia verrattuna perinteiseen raskaampaan kalustoon, ettei niitä kannata liikaa tuottaa varastoon, koska teknologia on jatkuvassa muutoksessa.
– Kyky ja osaaminen sekä komponenttien saatavuus on ratkaisevaa.
Puolustusteollisuudessa tyypillinen ilmiö on, että etenkin isot maat hankkivat kalustoa ensisijaisesti kotimaasta, mutta jos sitä ei ole helposti saatavilla, niin siinä tapauksessa ulkomailta. Jos markkinoilla haluaa pärjätä, oleellista on myös kyky toimittaa laadukasta kalustoa mahdollisimman nopeasti potentiaalisille asiakkaille.
– Tällä hetkellä on tarjoajan markkinat. Yrityksiltä viedään tavaroita käsistä. Ei kaikilta mutta osalta. Markkinoilla pärjää hankintayksikkö, joka on nopein ja ketterin.
Kaikilla Euroopan mailla ei ole kykyä tuottaa puolustusmateriaalia muille kuin itselleen. Suomesta löytyy muun muassa Patria ja joitain muitakin yrityksiä, joilla on kapasiteettia viedä tuotteitaan kotimaan lisäksi muidenkin maiden puolustusvoimille.
– Ukrainan sodan alkuvaiheessa nähtiin, miten suomalaiset yritykset pärjäsivät markkinoilla siinä, että meillä oli kyky toimittaa puolustustarvikkeita. Tämä johtui siitä, että meillä on huoltovarmuustoimintaa ja varautumisjärjestelmät eli kyky lisätä tuotantoa ja muun muassa siirtyä nopeasti useampaan työvuoroon. Suomessa myös toimittiin nopeasti raaka-aine- ja komponenttimarkkinoilla. Tuotannon lisääminen pystyttiin tekemään nopeasti, koska sitä on Suomessa harjoiteltu.
Karangon puhuessa suomalaisen puolustusteollisuuden mahdollisuuksista korostuvat muun muassa kokonaisratkaisujen tarjoaminen ulkomaisille asiakkaille sekä yhteistyö muiden EU-maiden kanssa. Hyvä esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä on CAVS-ohjelma, jonka tuloksena Patrian 6×6-ajoneuvoa on kaupattu merkittäviä määriä Latvialle, Ruotsille ja Tanskalle. Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta ja saanut rahoitusta Euroopan jäsenvaltioiden yhteisiä puolustushankintoja edistävältä EDIRPA-rahoitusvälineeltä.
– Nyt on äärettömän tärkeää, että olemme tällaisissa yhteisprojekteissa mukana, joissa rahoitetaan teollisten toimijoiden ja valtioiden välistä yhteistyötä suorituskykyjen kehittämisessä. Ajatuksena on, että tuloksena syntyy soiva vehje, jonka hankintaa sitten tuetaan EU-rahoituksella. Kannustan kaikkia toimimaan tällaisissa yhteishankkeissa.
Ukrainan sota on kestänyt jo yli kolme vuotta, ja vaikka rintamalla aseet vaikenisivatkin, Euroopan maiden satsaukset puolustukseen kantavat vielä pitkälle vuosien päähän. Karangon arvio on, että koska maailmanpoliittinen tilanne ei ole muuttumassa parempaan, vaikka sota loppuisikin, asevarustelukierre jatkuu vielä ainakin 15 vuotta.
– Olen itsekin sitä mieltä, että yhteiskunnalla on muutakin rahankäyttöä, mutta valitettavasti meidän täytyy pitää omasta turvallisuudestamme vahvasti huolta, ja siihen kuuluvat puolustusmateriaali ja -teollisuus, joka sitä tuottaa. Näen, että liiketoiminta jatkaa kasvamistaan. Tässä on nyt tehty kaksinumeroisia kasvulukuja viimeiset kaksi vuotta. Euroopalla on paljon kurottavaa puolustuskykynsä rakentamisessa, eikä se ihan hetkessä tapahdu.
Puolustusteollisuus on siitä harvinainen ala Suomessa, että työpaikkojen keskittymät eivät ole niinkään pääkaupunkiseudulla vaan enemmän Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa, Karanko muistuttaa.
– Tuotannon ylösajossa seuraava haaste tulee olemaan henkilökunta. Kehotan kaikkia lukijoita pitämään silmät ja korvat auki ja etsimään mielenkiintoisia tehtäviä puolustusteollisuuden parista, jos haluaa tehdä työtä, jolla todella on merkitystä. Tämän alan yrityksistä sitä todella löytyy eri paikkakunnilta.
Puolustusteollisuuden noste ja kiinnostavuus näkyi vahvasti PIA ry:n alkuvuodesta järjestämässä SecD-Day-tapahtumassa. Loppuunmyyty puolustus- ja turvallisuusalan näyttely ja konferenssi täytti Helsingin Messukeskuksen, ja vuonna 2027 tapahtuma palaa vieläkin isompana.
– Tarvetta ja kysyntää tällaiselle tapahtumalle on. Ajatuksena on, että sinne tulee toinen tapahtumalava, jossa olisi enemmän teknologiakatsausta esimerkiksi startupien kautta tai nuorten yritysten ”pitchausta” rahoittajille. Peruskonsepti pysyy samana ja kansainvälisyyttä halutaan lisätä. Tavoitteena on, että tapahtumasta tulisi Pohjois-Eurooppaan paikka, johon halutaan tulla katsomaan ja esittelemään viimeisintä puolustusteknologiaa.
– Olemme iloisia siitä, miten suomalaiset viranomaisasiakkaat – ei pelkästään Puolustusvoimat vaan esimerkiksi Rajavartiolaitos, poliisi ja pelastusviranomaiset – olivat tulleet katsomaan yrityksiä. Yksi syy, miksi halusimme tapahtuman järjestää, oli, että viranomaisilla olisi tieto, mitä kaikkea Suomessa on saatavilla.
