Tilastojen mukaan 30 prosenttia suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia. Suomalaiset ovat nousseet vertailussa Euroopan kolmanneksi lihavimmaksi kansaksi. Etenkin lasten ja nuorten keskuudessa lihavuus on nykyään huomattavasti yleisempää kuin 1900-luvun lopulla.
Varusmiesten keskipaino on 30 vuodessa noussut hieman yli 70 kilogrammasta lähes 80 kiloon. Tänä vuonna julkaistun FinWeight-tutkimuksen mukaan hoitamattoman lihavuuden on laskettu aiheuttavan Suomessa yli 2,5 miljardin euron vuosikustannukset. Kulut muodostuvat esimerkiksi terveydenhuollosta, lääkekustannuksista, sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Lääkealan yritys Novo Nordisk Farma oy:n toimitusjohtaja Jaakko Linna sanoo lihavuuden hoitamattomuuden olevan huolestuttavaa reservinkin kannalta.
– Ilmiö on kasvava, ja se liittyy myös huoltovarmuuteemme ja Puolustusvoimiin suoraan. Olennaista on, mitä asialle voidaan tehdä. Pitäisin tätä ikään kuin mahdollisuutena. Lihavuuden ennaltaehkäisy on ensisijainen asia. En osaa osoittaa jotain yhtä yksittäistä tahoa yhteiskunnasta, joka kykenee asian ratkaisemaan. Olennaista on, että tästä tulee yhteiskunnallinen kysymys, johon osallistuvat niin elintarviketeollisuus, Puolustusvoimat, koulut kuin perheetkin, Linna sanoo.
Reservin vänrikki Linna toivoo, että lihavuuden hoidosta voitaisiin puhua avoimesti, ja että lihavuuteen liittyvää leimaa ja häpeää voitaisiin poistaa. Tämä helpottaisi hänen mukaansa avunkin hakemista ylipainoisten tilanteeseen.
– 1,2 miljoonaa suomalaista elää lihavuuden kanssa. Kuitenkin lihavuudesta tiedetään ilmiönä nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Lihavuus myös ymmärretään nykyään kroonisena pitkäaikaissairautena ja että siihen liittyy erilaisia liitännäissairauksia kuten muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes.
Vaikka lihavuuden ennaltaehkäisy muun muassa elintapojen ja liikunnan kautta on oleellista, Linna korostaa, ettei se yksistään ratkaise kaikkea.
– Ennaltaehkäisy ei riitä. Meillä on tämä tilanne nyt, ja lihavuutta tulee hoitaa. Elintapaohjausta tarvitaan, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisten ohjausta, lääkehoitoa ja tietysti viime kädessä on olemassa myös lihavuusleikkauksia.
Novo Nordisk on tullut tunnetuksi muiden tuotteidensa lisäksi lihavuuden hoitoon liittyvistä lääkkeistään. Vaikka Linna edustaakin firmaa, hän muistuttaa, että lääkehoitokin on vain yksi keino muiden rinnalla.
– Lääkehoito ei yksin ratkaise tätä. Aina myös lääkehoitoon tulee liittyä elintapaohjaus ja muutokset siinä, miten ruokaillaan ja liikutaan. Lääkkeen ideana on auttaa elintapamuutoksessa.
Yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan Linna on välillä törmännyt erikoisiinkin argumentteihin. Lihavuuden hoidosta aiheutuu kuluja, ja jotkut ovat esittäneet, että mikäli yhteiskunta rahoittaa lihavuuden hoitoa, meillä ei ole varaa puolustusmenoihin, Linna sanoo.
– Näitä ei pitäisi asettaa vaihtoehdoiksi, vaan lihavuuden hoito on olennaista reservimme kuntoisuuden kannalta. Tällä hetkellä suurin osa potilaista maksaa täysin itse lihavuuden hoidon. Tämä aiheuttaa sen, että hoitoa saavat he, joilla on siihen varaa. Se taas liittyy kysymykseen siitä, tulisiko yhteiskunnan osallistua kustannuksiin joillekin kohderyhmille. Mielipiteeni on, että kannattaa, koska hoitamattomuus on isompi ongelma.
Yksi haaste on, miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä pystyy tuottamaan elintapaohjausta. Kaikille ei esimerkiksi työterveyshuollon palveluja ole tarjolla. Linna on ulkomailla nähnyt esimerkkejä digitaalisista ratkaisuista, joita on tulossa maailmalla tarjolle lisääkin. Hän toivoo, että jokin vastaava skaalautuva ratkaisu kehitettäisiin Suomessakin.
– Jos olemme terveempiä, työkyky ja tuottavuus paranee, reservin kuntoisuus on korkeampi ja vanhustenhuollon kustannukset ovat hallittavammat, Linna kiteyttää.
Puolustusvoimat julkaisi keväällä ylipäällikön harjoitusohjelman, jolla kannustettiin nuoria liikkumaan ja kohottamaan kuntoa ennen varusmiespalveluksen alkua. Linna piti kampanjaa hyvänä esimerkkinä keinoista, joita tarvitaan lisää.
Puolustusvoimien mukaan ylipäällikön kunto-ohjelmaa käyttäneet kokivat fyysisen kuntonsa parantuneen selvästi useammin kuin heillä, jotka eivät olleet käyttäneet ohjelmaa. Käyttäjät kokivat myös olevansa fyysisesti valmiimpia varusmiespalvelukseen. Kolmessa joukko-osastossa toteutetussa kyselyssä joka toinen vastaaja oli huomannut kampanjan mediassa ja heistä 35 prosenttia oli vähintään kokeillut kunto-ohjelmaa.
Jaakko Linna
- Ammatti: Novo Nordisk Farma oy:n toimitusjohtaja
- Ikä: 58 vuotta
- Koulutus: kauppatieteiden maisteri
- Varusmiespalvelus: Santahaminassa vuonna 1988
- Sotilasarvo: vänrikki reservissä
- Synnyin- ja asuinpaikka: Helsinki
- Perhe: kolme aikuista lasta ja vaimo
- Harrastuksia: monipuolinen liikunta ja lukeminen
