Insinöörieversti (evp.) Jyri Kosolan tuore kirja ajankohtaistui entisestään, kun drooneja alkoi putoilla Kaakkois-Suomeen. Sen jälkeen miestä on viety haastattelusta toiseen lähes yötä päivää. Yleistajuinen kirja on suunnattu tavalliselle lukijalle, mutta erinomaisen ajanmukaisen sisältönsä puolesta se sopisi vaikka pakolliseksi oppikirjaksi sotakouluihin.
– Haluan tavallisenkin kansalaisen ymmärtävän muutoksen suuruuden. Keskustelu ei saa jämähtää asiantuntijahifistelyksi, määrittelee Kosola.
Myös laaja reservimme on ollut mielessä.
– Kovatasoinen ja osaava reservimme pitää ehdottomasti valjastaa mukaan muutokseen. Haluan kirjani katalysoivan ajattelutavan muutosta myös sillä sektorilla.
Tieteellisin termein ilmaisten kyse on koko paradigman eli ajattelutavan muutoksesta, ja se on myös kirjan keskeinen viesti.
– Joukkovoima on autonomisten asejärjestelmien etu. Koneita on oltava paljon ja niiden pitää olla edullisia ja siten uhrattavia. Monoliittien aika on ohi.
Monoliiteilla Kosola tarkoittaa taisteluvälineitä, jotka eivät ole jaettavissa osiin siten, että ne yhä olisivat taistelukelpoisia. Sellaisia ovat esimerkiksi panssarivaunut tai taistelulaivat.
– Monoliittia ei voi jakaa useiksi toimiviksi osiksi vaan se särkyy.
Monoliitin vastakohdaksi Kosola hahmottaa kirjassaan mosaiikin. Pienistä paloista voi muodostaa suuren ja tarvittaessa muuttuvan kokonaisuuden, ja palat ovat helposti vaihdettavissa tai korvattavissa.
Insinööriupseerina Kosolalle lankesi Puolustusvoimien virallisen unilukkarin rooli.
– Tehtäväni oli kertoa, kun on kerrottavaa. Tehtäväni ei ollut murehtia, jos minua ei kuunneltu.
Kosolan mielestä alaisen velvollisuutena on kuitenkin huolehtia, että esimies on selvillä siitä mitä on päättämässä.
– Tarvittaessa pitää uskaltaa kysyä esimieheltä, että oletko nyt ihan varma siitä mitä päätät?
Kirjassaan Kosola jakaa Puolustusvoimien upseerit kolmeen kategoriaan. Nuorempi porras on valmis muutokseen, mutta joukko vanhan liiton miehiä pitää kiinni perinteisestä sodankuvasta. Kysymykseen uran varrella kertyneistä vihamiehistä Kosola naurahtaa.
– Ehkä joitakin kateellisia olen huomannut. En ole ottanut nurjaa suhtautumista henkilökohtaisesti. Heräsin sodankäynnin mullistavaan muutokseen vuonna 2002, kun kirjoitin osuuttani teokseen Sotatekninen arvio ja ennuste.
Kosolan uusin kirja Koneiden sota on saanut erittäin positiivisen vastaanoton.
– Palaute on ollut pelkästään positiivista, jopa äärimmäisen positiivista. Suosittelijoita on ilmaantunut paljon kirjailija Sofi Oksasesta alkaen.
Kosola siirtyi helmikuun 2026 alussa reserviin 34 vuotta kestäneen puolustusvoimauran jälkeen. Siviilissä hän toimii perustamansa Pathfinder Solutions -yhtiön toimitusjohtajana. Toimialana on olla asiakkaiden strateginen neuvonantaja.
– Olen aiemmin julkaissut 19 teosta, mutta kymmenen viimeistä virkavuotta olivat niin kiireisiä, etten pystynyt kirjoittamaan. Vimma rakentaa, suunnitella ja ideoida ei kuitenkaan kadonnut ja siksi uusi kirja oli luonnollinen seuraus.
Jatkoakin on luvassa, vaikka leppoisaksi kirjailijan rauhaksi eläkepäiviä ei mitenkään voi luonnehtia.
– Seuraavassa kirjassani vaihdan näkökulmaa. Entisetkään taisteluvälineet eivät katoa, mutta niiden merkitys muuttuu oleellisesti. Eihän lentokoneetkaan poistaneet laivoja taistelukentältä.
Uusimman kirjan pääkappaleiden välissä olevat fiktiiviset osuudet haastavat kysymään, onko luvassa mahdollisesti myös romaani konesodasta?
– No, itse asiassa olen parin vuoden ajan luonnostellut fiktiotakin, kun sopiva aikaikkuna on joskus ollut raollaan, tunnustaa Kosola.
Jyri Kosola
- Ammatti: toimitusjohtaja, Pathfinder Solutions
- Koulutus: tekniikan ja sotatieteiden tohtori, ye-upseeri, Master of Science (Royal Military College of Science)
- Syntymävuosi: 1967
- Kotoisin: Helsingistä ja Hämeenlinnasta
- Sotilasarvo: insinöörieversti (evp.)
- Asuinpaikka: Helsinki
- Uusin kirja: Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous
