Puolustusvoimien Pääesikunnan koulutusosastolta kerrotaan Reserviläiselle, että Suomen merkittävimmät yhteistyökumppanit harjoitustoiminnassa ovat olleet viime vuosina Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat, joiden kanssa harjoitustoiminta on jo vakiintunut.
Harjoitustoimintaa on myös muiden maiden kanssa riippuen harjoitusten luonteesta tai harjoitusjoukoista, Pääesikunnan koulutusosastolta todetaan.
Ennen Nato-jäsenyyttä Suomi osallistui noin 60–90 kansainväliseen harjoitukseen vuosittain. Vuonna 2024 kansainvälisiä harjoituksia oli yli 100 ja vuonna 2025 noin 115. Määrä näyttää Puolustusvoimien mukaan kasvavan jälleen ensi vuonna.
Vuoden 2026 osalta puolustusministeri on päättänyt, että Suomi osallistuu 122 harjoitukseen tai harjoituskehykseen Suomessa ja ulkomailla.
Koska harjoituksiin osallistuu säännöllisesti liittolaismaiden joukkoja, on luonnollista, että myös reserviläiset kohtaavat heitä enemmän. Näin tapahtuu sekä joukkojen ja aselajien välisen yhteistoiminnan merkeissä että taisteluharjoitusten vastapuolina.
Siinä, missä ennen harjoituksissa oli pääasiassa vain kansallisia reserviläis- ja varusmiesjoukkoja, nyt mukana on yhä enemmän liittolaismaista tulevia joukkomuodostelmia. Reserviläisille tarjotaan nykyisin myös entistä enemmän kansainväliseen toimintaympäristöön perehdyttävää ja valmentavaa koulutusta, Pääesikunnan koulutusosastolta lisätään.
Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) esikuntatyöskentelyn koulutusohjelman jatko- ja erikoistason kursseilla käsitellään myös kansainvälisiä esikuntatyöskentelyn aiheita, ja voidaan työskennellä englanniksi. Koko koulutuspolun suorittaneilla ja esikuntatyöskentelyn kouluttajilla on mahdollisuus päästä mukaan Puolustusvoimien kansainvälisen esikuntatyöskentelyn koulutuksiin.
Pääesikunnan koulutusosastolta kerrotaan, että Puolustusvoimat kokeilee ja selvittää myös mahdollisuuksia lähettää vaatimukset täyttäviä reserviläisiä Naton komentorakenteen tehtäviin määräaikaisissa sotilasviroissa. Esimerkkinä on ensimmäinen kapteenin arvolla palveleva reserviupseeri Naton kyberjohtoportaassa Belgian Monsissa.
Suomalaiset reserviläiset ovat kansallisten ja kansainvälisten sotilastehtävien lisäksi haluttuja työntekijöitä Naton komentorakenteessa ja toimielimissä. Naton jäsenmaan kansalaisina suomalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet hakea Naton virkoja kuin muidenkin liittokunnan jäsenmaiden kansalaisilla. Suomalaista sotilaskoulutusta ja reserviläistaustaa arvostetaan myös Naton siviilitehtävissä.
Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto ovat liittoutumisen myötä Naton reserviläisjärjestöjen, CISOR:n ja CIOR:n, täysjäseniä, ja ovat toimineet niiden puheenjohtajistossa kaudella 2024–2026. Kansainvälisen toiminnan kasvu kiinnostaa reserviläisiä.
– Saamme paljon kyselyjä, kuinka reserviläinen voi hakeutua Nato-tehtäviin ja millaisia Nato-tehtäviä yleensäkin on reserviläisille tarjolla, Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnanjohtaja Janne Kosonen kertoo.
Reserviläisiä käytetään ja koulutetaan myös RSOM-tehtäviin (Reception, Staging, Onward Movement), mikä on osa Suomen antamaa isäntämaatukea (Host Nation Support), ja kattaa esimerkiksi vastaanottoa sekä siihen liittyviä toimenpiteitä.
– Reserviläisjärjestöjen toiminta Naton reserviläisjärjestöissä, reserviupseereiden CIOR:ssa ja aliupseereiden CISOR:ssa, on myös aktivoitunut ja monipuolistunut paljon, Kosonen lisää.
Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa kansainvälisyys näkyy puolestaan MPK:n kansainvälisen koulutusyhteistyön tiivistymisenä ja nousujohteisena kehittämisenä.
MPK:n kansainväliset kurssit palvelevat entistä paremmin sekä Puolustusvoimien tarpeita että reserviläisten osaamista, Pääesikunnan koulutusosastolta kiitetään.
