Maaliskuun alussa 2016 Otaniemessä Espoossa esiteltiin ensimmäinen suomalainen avaruuteen lähetettävä satelliitti, Aalto 1. Se oli hieman maitotölkkiä suurempi paketti, joka todellakin poikkesi perinteisten avaruusvaltioiden teknologiaihmeistä. Esimerkiksi antennit oli tehty mittanauhan pätkistä.
Vuonna 2010 käynnistynyt professori Jaan Praksin ohjaama opiskelijahanke hyödynsi kuutiomaista CubeSat-standardia. Se mahdollisti laukaisut edullisesti kiertoradalle niin, että raketin hyötykuormaan kerättiin suuri määrä pieniä satelliitteja.
Aalto 1 oli kolmen CubeSat-yksikön kokoinen (34 x 10 x 10 cm, paino 4 kg). Se lähetettiin avaruuteen PSLV-kantoraketilla (Polar Satellite Launch Vehicle) Intiasta 23. kesäkuuta 2017. Vaikka Aalto 1 oli vaatimaton laite, se toimi ja osoitti, että pienilläkin resursseilla voidaan päästä kiertoradalle.
Opiskelijoiden maitotölkkisatelliitille ehkä naureskelleet eivät naura enää. Huhtikuun puolessa välissä avaruudessa lentää jo 70 suomalaista Iceye-satelliittia. Yhtiö operoikin maailman suurinta SAR-konstellaatiota. Käyttöiäksi on arvioitu noin kolme vuotta, mutta esimerkiksi 2018 lähetetty satelliitti toimii edelleen.
Ja joka tapauksessa lisää laukaistaan tasaiseen tahtiin; vuosille 2026 ja 2027 Iceye on kaavaillut yhteensä noin 50 uutta satelliittia. Tämän tahdin ovat mahdollistaneet Elon Muskin Space X -yhtiön Falcon 9 -kantoraketit, joiden uudelleenkäytettävä ensimmäinen vaihe on romahduttanut avaruuslaukaisujen kilohinnat.
Iceye hoitaa avaimet käteen -periaatteella kiertoradalle myös asiakkaiden ostamat satelliitit. Tilauksesta lentoon kuluu tyypillisesti noin 12 kuukautta. Hinnat ovat murto-osa perinteisiin satelliitteihin verrattaessa.
Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen tuolloiset opiskelijat Rafał Modrzewski ja Pekka Laurila aloittivat synteettisen apertuurin tutkan eli SAR-kuvantamisteknologian (Synthetic Aperture Radar) soveltamisen pieniin satelliitteihin.
SAR-tutka hyödyntää kuvatessaan satelliitin liikettä (noin 8 km/sekunti). Vaikka antenni on pieni, laskennallisesti eri sijainneista maan pinnasta heijastuvien radiopulssien raakadataa yhdistämällä saadaan käyttöön valtava synteettinen antenni. Siten kuvan tarkkuus saadaan uudelle tasolle.
Projekti kasvoi nopeasti prototyypeistä 2014 perustetuksi yritykseksi. Jo 2015 Iceye sai merkittävää rahoitusta EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta ja yksityisiltä sijoittajilta Slush-tapahtuman kautta. Tämä mahdollisti ensimmäisen mikrosatelliitin kehityksen. Iceye X1 laukaistiin Intiasta PSLV-raketilla kiertoradalle vuoden 2018 alussa.
X1 oli maailman ensimmäinen alle sadan kilon SAR-satelliitti. Samalla se oli myös ensimmäinen suomalainen kaupallinen satelliitti. Luvatusti X1 kykeni tuottamaan tutkakuvia pilvien läpi ja täydellisessä pimeydessä.
Iceyen pääkonttori ja valtaosa maailman suurimmaksi kasvaneesta satelliittituotannosta ovat edelleen yhtiön juurilla Espoon Otaniemessä.
Iceyen mikrosatelliittien massa on tyypillisesti noin 100 kiloa, uusin Gen4-versio painaa noin 200 kiloa. Yhtiön sanoin satelliitit ovat ”pesukoneen kokoisia”. Kun aurinkokennot ja tutka-antennit ovat auenneet, kokonaisuus on paljon suurempi. Niiden avautumisessa hyödynnetään edelleen mittanauhan pätkien jousivoimaa.
Satelliitit lentävät avaruudessa vajaan 600 kilometrin korkeudessa. Jokainen niistä kiertää maapalloa noin 15 kertaa vuorokaudessa. Tämä konstellaatio mahdollistaa toistuvat havainnot samoista kohteista.
Iceyen uusimmissa satelliiteissa on S/X-kaistan SAR-tutka, joka toimii taajuudella 9,8 gigahertsiä. Sen elektronisesti keilaava antenni on 3,2 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Tekniikka mahdollistaa tutkasäteen joustavan ohjauksen ilman antennin mekaanista liikettä.
Pulssitoiston taajuus vaihtelee 2–10 kilohertsin välillä, ja huipputeho on useita kilowatteja, mikä takaa suuren herkkyyden. Uusimpien Gen4-satelliittien tekniikka mahdollistaa kuvissa maanpinnalla jopa 16 senttimetriin resoluution.
Iceyen satelliitit tarjoavat asiakkaille useita eri kuvaustiloja, joista Strip-moodi kattaa leveitä alueita noin kolmen metrin resoluutiolla 30 kertaa 50 kilometrin kokoisilla alueilla. Spot-tilassa taas keskitytään pienempiin kohteisiin korkeammalla resoluutiolla aina puoleen metriin asti.
Scan-moodi tarjoaa erittäin laajoja näkymiä satojen kilometrien matkalta. Erityisen tarkka on Dwell, jossa satelliitti keskittyy pitkään samaan pisteeseen maan pinnalla ja kerää näin poikkeuksellisen paljon tietoa muutoksista.
Uusimmassa Dwell Precise -tilassa saavutetaan mainittu 16 senttimetrin resoluutio. Iceyen satelliittikonstellaatio mahdollistaa uudelleenkuvauksen jopa alle 15 minuutin välein tietyissä kohteissa.
Yhtiön ydintuotteita asiakkaille ovat SAR-kuvat, jotka toimitetaan muutamassa tunnissa ylilennosta sääolosuhteista tai vuorokaudenajasta riippumatta. Toisin kuin optiset satelliitit, tutka pystyy kuvaamaan pilvien, savun, tuhkan ja jopa sateen läpi.
Keskeistä toimintaa on myös satelliittien tuottaman datan analytiikka. Tarjolla on myös valmiita analyysipalveluita kuten alusten seuranta merellä tai metsäpalojen vaikutusten arviointi. Nämä auttavat esimerkiksi rajavalvonnassa, satamien seurannassa ja öljyvuotojen havaitsemisessa.
Yhtiö tarjoaa myös avaimet käteen -periaatteella kokonaisia satelliittijärjestelmiä ja maanpäällisiä ohjauskeskuksia valtioille, jotka haluavat itsenäisen avaruusvalvontakyvyn. Tähän on kehitetty myös kompakti konttiin sijoitettu ISR Cell -paketti (Intelligence, Surveillance and Reconnaissance).
Alun perin Iceye sai nimensä SAR-tutkan kyvystä havainnoida jääalueita ja niiden muutoksia tuottaen tietoa arktiselle merenkululle. Aluksi myös muut ympäristöön liittyvät kuvauskohteet olivat keskeisesti tapetilla.
Viime vuosina Iceye on vahvistanut asemaansa erityisesti puolustussektorin sopimuksillaan. Syyskuussa 2025 Puolustusvoimat allekirjoitti yhtiön kanssa kaupan kolmen SAR-tutkasatelliitin hankinnasta. Niistä kaksi on jo avaruudessa. Sopimuksen arvo on noin 158 miljoonaa euroa sisältäen optiot.
Paketti kattaa satelliitit, tekniset järjestelmät ja laitteet maanpinnalla. Korkearesoluutioisilla kuvilla Suomi voi nyt rakentaa itsenäistä avaruusvalvontakykyä. Puolustusvoimien avaruuskomentajana toimii Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen.
Joulukuussa 2025 Iceye teki yhdessä Rheinmetallin kanssa Saksan asevoimien noin 1,7 miljardin euron sopimuksen. Tammikuussa 2026 Ruotsin puolustusvoimat solmi Iceyen kanssa monivuotisen sopimuksen, jossa hankitaan SAR-satelliitteja, dataa, ohjelmistoja sekä maanpäällisiä järjestelmiä.
Iceye on tehnyt vastaavia järjestelyjä Puolan kanssa. Maa hankki kolme SAR-satelliittia noin 200 miljoonan euron sopimuksella vuonna 2025. Iceye on tehnyt yhteistyötä myös Ukrainan kanssa ja toimittanut korkearesoluutioista kuva-aineistoa tuottamaan taktista tilannetietoisuutta.
Iceye tarjoaa silti edelleen kaupallisille asiakkailleen työkaluja esimerkiksi metsäkadon seurantaan ja meriliikenteen valvontaan.
Yhtiön kasvu ei ole ollut sattumaa, sillä se on kerännyt yli 600 miljoonaa dollaria rahoitusta ja investoi jatkuvasti uuteen teknologiaan. Suomesta on sen myötä tullut aito avaruusvaltio.
