Syyskuussa yhdeksän suomalaista reserviläistä ja yksi varusmies osallistuivat Saksan Ylä-Baijerissa järjestettyyn Edelweiss-vuoristomarssiin. Noin 20 kilometrin mittainen reitti piti sisällään yli 2 000 nousumetriä sekä paikoin jyrkkää, kiipeämistä vaativaa vuoristomaastoa. Jokainen marssija kantoi mukanaan noin kymmenen kilon varustereppua.
Marssille lähti kaikkiaan 135 osallistujaa, joista vain noin 30 saavutti Watzmannin 2 651 metriä korkean Hocheck-huipun. Heidän joukossaan oli koko kymmenhenkinen suomalaisryhmä.
– Tavoitteena ei ollut kilpailla siitä, kuka ehtii ensimmäisenä huipulle. Tarkoituksena oli päästä sinne yhdessä, harjoituksen johtaja Mika Helin kertoo.

Suomalaisten valmistautuminen alkoi jo keväällä Sipoon Reserviläisten järjestämällä Gams Challenge 2026 -kuntohaasteella. Lähes puolen vuoden nousujohteisella harjoittelulla kehitettiin kestävyyttä, jalkojen voimantuottoa ja kykyä liikkua pitkiä matkoja raskaassa varustuksessa.
Vuoristossa hyvä peruskunto ei yksin riitä. Pitkät nousut, epätasainen alusta ja korkeuserot hengästyttävät kokenuttakin liikkujaa. Lisäksi turvallinen eteneminen edellyttää keskittymistä ja kykyä hallita omaa rasitusta.
Saksassa ensimmäinen koitos odotti jo kaksi päivää ennen Edelweiss-marssia, kun suomalaiset nousivat saksalaisten reserviläisten kanssa 1 750 metriä korkealle Gamsknogelille. Pelkästä lämmittelylenkistä ei ollut kyse, sillä noin 11 kilometrin reitillä kertyi yli tuhat nousumetriä.
Varsinainen koitos kohti Watzmann Hocheckin huippua alkoi varhain lauantaina 19. syyskuuta. Jyrkillä kallio-osuuksilla oli edettävä käsien ja jalkojen avulla, ja vaikeimmissa kohdissa tukena olivat kallioon kiinnitetyt teräsvaijerit. Korkeuden myötä laskeva ilmanpaine heikensi myös maksimaalista hapenottokykyä. Suomalaisryhmä selvisi suorituksesta ilman tapaturmia.
– Vuoristossa ei ratkaise pelkästään yksilön kunto. On osattava säädellä vauhtia, huomioida muut ja säilyttää toimintakyky väsyneenäkin, Helin kuvailee.

Suomalaiset osallistuivat Edelweiss-marssille ensimmäistä kertaa kokonaisena joukkueena, mutta Helinille matka oli jo kolmas. Nelipäiväinen vierailu yhdisti vuoristokoulutuksen, fyysisen suorituskyvyn, johtamisen ja kansainvälisen reserviläisyhteistyön. Suomalaisten paikallisena isäntänä toiminut vuoristojoukkojen everstiluutnantti (res) Klaus von Obermayer joukkoineen järjesti marssin ja yhteisen seminaarin sekä jakoi vuoristo-osaamistaan.
– Neljä päivää osoitti konkreettisesti, mitä kansainvälinen reserviläisyhteistyö parhaimmillaan voi olla: yhdessä harjoittelua, osaamisen vaihtamista ja luottamuksen rakentamista tavalla, joka ei synny pelkillä juhlapuheilla. Suomalaiset ovatkin nyt joukkueena ansainneet Nato-kumppanimaana paikkansa myös vaativalla Edelweiss-marssilla! Helin hehkuttaa.
Yhteistyölle on luvassa myös jatkoa. Seuraavalla kerralla fyysistä toimintakykyä koetellaan Alppien jyrkkien rinteiden sijaan suomalaisissa talviolosuhteissa, sillä saksalaiset reserviläiset on kutsuttu tammikuussa Suomeen Sipoon Reserviläisten ja MPK Etelä-Suomen piirin järjestämälle Talviyön Marssille.