• Uutiset

Arvio: Erilainen Tuntematon sotilas

Onko Tuntemattoman eri versioita edes relevanttia verrata keskenään?

Tommi Hynynen

Lehdistökuva Aku Louhimiehen Tuntemattomasta sotilaasta.

Ohjaaja Aku
Louhimiehen
tulkinta Väinö Linnan
romaanista kertoo ihmisestä sodassa ja sodasta ihmisessä. Sota on taistelua
myös itsensä voittamisesta. Tämän rankan tien Tuntematon sotilas -elokuvassa kulkee vänrikki
Kariluoto.

Alikersantti Rokkaan tiivistyy voima ja rajuus. Tehokas ja
laskelmoiva tappaja on myös hellä, lastensa kanssa telmivä perheenisä. Rokan
kautta ohjaaja näyttää Suomen aseman maailmanpolitiikan toisen maailmansodan
pelinappulana. Rokka suree menetettyä maatilaa Karjalan kannaksella ja perii
sen hintaa sodan lopulle asti, kun käy selväksi, että menetys on lopullinen.

Kolmas kehityskertomus on vänrikki Koskelan sotatie. Hän on
eleettömästi rohkea siinä missä Rokka on sitä rajusti. Kariluodon, Rokan ja
Koskelan persoonaa rakennetaan siviilitaustan kautta konkreettisemmin kuin
romaanissa. Linnan viittaukset on hienosti visualisoitu. Alikersantti Lehdon
karusta lapsuudesta olisi saanut syvyyttä henkilöhahmoon, mutta Lehdon siviilielämää
ei elokuvassa käsitellä.

Moni varttuneemmalle katsojalle tuttu henkilöhahmo jää
päähenkilöiden varjoon, eivätkä ne profiloidu nuorille katsojille niin
voimakkaasti yksilöinä kuten Linnan romaanissa. Jopa Riitaoja jää ohueksi, eikä
hänen vastavoimansa ja ryhmänjohtajansa Lehtokaan saa niin suurta roolia kuin
ohjaaja Edvin Laine antoi omassa
versiossaan. Osaltaan näiden hahmojen häipyminen taustalle johtuu siitä, että
jatkosodan hyökkäysvaihetta kuvataan varsin tiivistetysti.

Sivuhahmoista sotamies Susi Rokan toverina saa syvyyttä ja
uusia piirteitä. Hietasen ihastuminen Petroskoin Veraan on Louhimiehen elokuvan
herkintä antia Rokan perhe-elämän ja Kariluodon rakkaustarinan ohella. Rahikaiselle
on rakennettu Linnan pienistä viittauksista mehevä rooli vallatussa Petroskoissa,
jossa elämänarvot heittävät kuperkeikkaa.

Elokuvan pääkohderyhmä lienevät ne katsojat, jotka ovat
syntyneet ja kasvaneet edellisen elokuvaversion jälkeen. Heille aiemmat versiot
eivät ehkä ole tuttuja, eikä edes Linnan romaani. Varttuneemman yleisön on
syytä mennä elokuviin avoimin mielin ilman ennakko-odotuksia. Paljon tuttua on
pois, mutta tilalla on tarinaa ja henkilökuvia syventäviä episodeja.

Louhimiehen elokuva ei ole hänen versionsa tutuista
sitaateista ja ikonisista kohtauksista, vaan se on kokonaan uusi ja erilainen
tulkinta mutta silti uskollinen alkuperäiselle tarinalle. Kukin katsoja
päättäköön itse, onko se parempi vai huonompi kuin aiemmat versiot. Ja onko eri
elokuvaversioita edes relevanttia verrata keskenään?

 

Näyttelijöiden
kommentteja roolihahmoistaan:

”Kuvauksista
jäi paljon muistoja, mutta joukkueemme viettämistä marsalkka Mannerheimin
syntymäpäiväjuhlista en muista mitään. Metodilla mentiin, sehän oli
elokuvanteon johtolanka. Tätä kohtauksen ideaa ei tarvinnut näyttelijöille
erikseen opettaa!”

Aku Hirviniemi (Alikersantti Hietanen)

 

”Sotaa
ei käydä vain rintamalla.”

Paula Vesala (Rokan vaimo Lyyti)

 

”Olen
fiiliksissä siitä, että sain Honkajokena tuoda pasifistisen näkökulman
tarinaan.”

Juho Milonoff (Sotamies Honkajoki)

 

”Everstiluutnantit
Juha Mälkki ja Marko Palokangas perehdyttivät hyvin siihen, mitä ihminen
sodassa tuntee ja minkälaisen koulutuksen ja urapolun kautta Sarastie pataljoonaansa
komensi.”

Matti Ristinen (Majuri Sarastie)

 

”Lammio
on antagonistin rooli ja hyvin psykologinen. Nyt on mukava päästä porukkaan
mukaan, koska metodin mukaan elin muusta joukosta erillään kuvauksissa.”

Samuli Vauramo (Luutnantti Lammio)

 

”Tämä
oli tutkimusmatka puhumattoman suomalaisen miehen syntyyn.”

Kimi Vilkkula (Sotamies Sihvonen)

 

Aku
Louhimiehen Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa perjantaina 27.10.
elokuvateattereissa. Mies- ja naisveteraanit pääsevät ilmaiseksi
päivänäytöksiin. Etu koskee
ennen kello 17 alkavia päivänäytöksiä koko maassa maanantaista torstaihin sinä
aikana, kun elokuva on elokuvateattereiden ohjelmistossa.

 

Lue myös:

27.10. Tuntematonta ohjaava Louhimies pyrkii mahdollisimman realistiseen lopputulokseen