Valtioneuvosto hyväksyi kokouksessaan torstaina esityksen
ampuma-aselaista. Reserviläisliiton
puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan puolustuspoikkeama on lakiesityksessä muotoiltu toivotulla
tavalla.
– Lakiesitys lähtee siitä, että
sijoituskelpoinen reserviläinen voi saada luvan reserviläiskivääriin, mikäli
tälle on Puolustusvoimien näkökulmasta tarve ja muut lupaedellytykset
täyttyvät. Tämä on hyvä lähtökohta, jolla turvataan reserviläisten laaja ampumaharrastus
Suomessa, Pohjola sanoo.
Yksi olennainen uudistus on se, että jatkossa myös
Puolustusvoimien on puollettava aseluvan myöntämistä. Lisäksi myöntäminen
edellyttää osallistumista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai
reserviläisjärjestöjen ampumatoimintaan vähintään yhden vuoden ajan.
Vaihtoehtoisena lupaperusteena on urheiluammunta, jolloin edellytetään myös ampumaseuran
jäsenyyttä, jollaisiksi reserviläisyhdistyksetkin lasketaan. Luvan myöntää
poliisi.
– Esitetyt lakimuutokset turvaavat reserviläisten ja
urheiluampujien laajan ammuntaharrastuksen myös jatkossa, mikä oli kansallisen
edunvalvontamme alkuperäinen tavoite, Pohjola sanoo.
Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoo olevan hienoa
huomata, että liiton perustellut näkemykset reserviläisten ampumatoiminnan
merkityksestä maanpuolustukselle on ymmärretty.
– Ampumaharrastajien ja -järjestöjen sekä ministeriöiden ja
poliittisten päättäjien yhteistyöllä lakiesitystä saatiin muutettua niin, että
reserviläisten monipuolinen ampumatoiminta voi jatkua liki entiseen tapaan.
Aselakiin vaikuttaminen on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä
edunvalvontatehtävistä, Halkilahti sanoo.
Keskustan Savola: ”Keväällä
lakiin oli tullut paljon sellaista, jota sinne ei edes vaadittu. Onneksi
siihen on nyt saatu reagoitua”
Keskustan kansanedustaja ja Reserviläisliiton entinen
puheenjohtaja Mikko Savola on
myös tyytyväinen korjauksiin, joita aselakiehdotukseen on kesän aikana saatu
tehtyä.
– Hyvä, että ollaan nyt tässä pisteessä. Pirun kova työ on
tehty Suomessa monella tasolla tämän eteen. Tässä mennään nyt pienemmän riesan
tien kautta, Savola sanoo.
Savolan mukaan keväällä tulleessa esityksessä oli monia
tiukennusehdotuksia, joita direktiivissä itsessään ei olisi edes vaadittu.
Savola ei halua osoitella sormella, mutta hän mainitsee sisäministeriön
käymistilan. Direktiivivalmistelun aikana menossa on jo kolmas sisäministeri,
joka joutuu asiaa käsittelemään.
– Keväällä lakiin oli tullut paljon sellaista, jota sinne ei
edes vaadittu. Onneksi siihen on nyt saatu reagoitua.
Hallituspuolueet asettivat kolmen hengen työryhmän
viilaamaan esitystä. Savolan lisäksi aselain parissa työskentelivät sinisten Reijo Hongisto ja kokoomuksen Jukka Kopra.
– Lähdettiin perkaamaan asioita läpi ja oli uhkia vanhoihin
lippaisiin liittyen, yhdistysten ampumakoulutuksiin liittyviä uhkia ja
ylipäätään uhkia liittyen reserviläisyyden määritelmään.
Pariisin terroritekojen jälkeen lähtenyt direktiivihanke
perustettiin lisäämään turvallisuutta ja viemään laittomia aseita pois
markkinoilta. Savola suhtautuu skeptisesti lain tuomaan muutokseen isossa
kuvassa.
– Meillä oli tiukka aselakijärjestelmä jo entuudestaan. En
oikein näe, miten tämä kokonaisturvallisuutta parantaisi sen kummemmin.
Lopputulemaan puolustusvaliokunnan jäsen suhtautuu
kaksijakoisesti. Savolan mukaan tärkein eli reserviläis- ja harrastustoiminnan
jatkaminen onnistuvat tulevaisuudessakin.
– Toimintaa pystytään jatkamaan. Byrokratian lisääntyminen
lippaiden osalta vähän hankaloittaa toki tätä.
Savola on kiitollinen reserviläisjärjestöjen panokselle
lakivalmistelussa. Liittoja on kuultu asiantuntijoiden rooleissa useasti lain
tiimoilta.
– Asiantuntemus, maltti ja vakaus ovat näissä kuvioissa
tärkeitä, kun asioita viedään eteenpäin.