Reserviupseeriliiton jäsenistä 53,5 prosenttia
kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 28,1 prosenttia ei kannata ja
18,4 prosenttia jätti kertomatta kantansa asiaan. Tulos ilmenee
Reserviupseeriliiton sähköpostitse tekemästä jäsenkyselystä, johon osallistui
4001 liiton jäsentä.
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kososen mukaan tulos noudattaa aiempien vuosien kyselyiden
linjaa. Kannatuslukema on iso, jos sitä vertaa esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunnan (MTS) viime joulukuussa julkaisemaan kyselyyn, jossa kaikista
suomalaisista jäsenyyttä kannatti 25 prosenttia.
–Ero MTS:n kyselyyn on hirveän iso. Uskoakseni
saadun sotilaskoulutuksen määrä korreloi tähän asiaan. Ammattiupseeriston
kyselyssähän lukema on ollut perinteisesti vielä suurempi, Kosonen avaa.
Kosonen sanoo pohtineensa ennakkoon heijastuuko
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin
varautunut suhtautuminen sotilasliittoon kyselyn tuloksiin. Sen sijaan Kosonen
sanoo yllättyneensä siitä, että Naton kannatus on laimeinta alle 35-vuotiaiden
keskuudessa.
– Se olisi melkein erillisen lisätutkimuksen
väärti, mitä taustalta löytyy. Nuoret ovat kuitenkin yhä kansainvälisempiä.
Ruotsin
vanavedessä?
Nato-kannatus humahtaa kyselyssä 69,9 prosenttiin,
jos muuttujaksi lisätään oletus länsinaapurin Ruotsin liittymisestä Natoon
Suomea aikaisemmin.
– Tässä näkyy varmasti yhteinen historia. Moni
asioita on tehty yhdessä historian aikana, Kosonen sanoo ja nostaa esimerkiksi
EU:hun liittymisen.
Kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos
Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmist osallistumaan maanpuolustuksen eri
tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Vastaajasti 97 prosenttia olisi
valmis, jos tilanne sitä vaatisi.
– Meillä on hyvin vankka usko omaan puolustukseen.
Näen tämän siten, että jäsenistö ei ajattelisi Natoon liittymisen myötä jonkun
muun hoitavan jatkossa meidän puolustuksen. Jäsenistöllä on vankka tietämys
siitä, olimmepa Natossa tai emme, niin meidän täytyy itse hoitaa
puolustuksemme.
Kyllä
