Kuun vaihteessa järjestetyn Utin jääkärirykmentin komentajan vaihtotilaisuuden ohimarssilla nähtiin harvoin esillä olevia Puolustusvoimien erikoisjääkäreitä. Joukko-osaston Facebookissa julkaisema kuva marssiosastosta herättikin tavallista marssikuvaa enemmän huomiota sosiaalisessa mediassa. Toimintansa luonteen vuoksi erikoisjoukot eivät pahemmin näy julkisuudessa. Minkälaisia miehiä ovat suomalaiset erikoisjääkärit? Reserviläinen kokosi perustietoja Utin jääkärirykmentissä koulutettavista eliittisotilaista.
Erikoisjääkärien koulutuksen juuret ulottuvat noin 20 vuoden taakse. Vuonna 1997 Utin jääkärirykmentissä aloitettiin vihollisen erikoisjoukkojen torjuntaan tähtäävä koulutus. Aiemmin perustettujen laskuvarjojääkärijoukkojen rinnalle saatiin erikoisjääkärit. Osasta Laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehistä käytettiin nimitystä erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa silloisten kahden eri linjan varusmiehet toisistaan. Nykyään erikoisjääkäri-nimellä tarkoitetaan pelkkiä palkatusta henkilöstöstä koostuvia joukkoja.
2000-luvun vaihteessa ryhdyttiin kouluttamaan ammattimaisia, vuoden palvelussuhteessa olevia sopimussotilaita. Vuodesta 2005 erikoisjääkäreitä on palkattu pidempiin palvelussuhteisiin. Laskuvarjojääkärit ovat edelleen varusmiehiä.
Koulutukseen pääasiassa alle 25-vuotiaita
Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille voivat hakeutua reservin aliupseeri- tai upseerikoulutuksen saaneet asevelvolliset, joiden varusmiespalvelus on päättynyt erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä. Koulutukseen haetaan pääasiassa alle 25-vuotiaita, mutta erityissyistä kurssille voidaan hyväksyä 25–30-vuotiaitakin. Kurssille voi hakea myös varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava. Vaatimuksina ovat muun muassa hyvä terveys ja tarkka näkö.
Kurssille voi hakea missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa varusmiespalveluksensa suorittanut. Erilaiset koulutustaustat voivat tuoda joukoille monipuolista osaamista.
Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille hakevien esivalinta tehdään hakupapereiden perusteella. Sen läpäisseet kutsutaan kaksivaiheiseen valintakokeeseen. Valintakokeen ensimmäinen vaihe on kaksipäiväinen ja järjestetään tammikuussa. Siinä painopiste on fyysisten ominaisuuksien testaamisessa. Toisen vaiheen valintakoe on kenttätesti, jossa korostuvat pitkäaikainen rasitus, paineensietokyky ja ryhmätyötaidot.
Valintakokeet ovat varusmiespalvelusta suorittaville komennus ja reserviläisille vapaaehtoinen kertausharjoitus.
61 hakijaa tänä vuonna
Vuonna 2019 osa erikoisjoukkokurssin testeistä järjestettiin samaan aikaan laskuvarjojääkärien valintakokeiden kanssa Utissa ja Kouvolassa. Kurssille tuli 61 hakemusta. Laskuvarjojääkärien valintakokeen johtaja, yliluutnantti Tapio Ala-Kojola kommentoi Reserviläiselle tammikuisten testien aikaan laskuvarjojääkärikoulutuksen antavan valmiuksia erikoisjoukkokurssille, mutta että kaikki hakijat ovat samalla viivalla.
– Testeissä ensimmäinen vaihe on sama kuin laskuvarjojääkäreillä, ja erikoisjoukkokurssille hakijoita haastatellaan vielä tarkemmin, Ala-Kojola sanoi.
Kurssille valitaan lopulta noin 15 henkilöä.
Laskuvarjojääkäreinä palvelustaan suorittavat varusmiehet voivat vielä keväällä hakea kurssille edeten suoraan valintakokeen toiseen vaiheeseen.
Kurssilaiset ovat sopimussotilaan virassa, valmistumisen jälkeen on mahdollisuus hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan
Puolustusvoimien vuoden kestävällä erikoisjoukkokurssilla olevat erikoisjääkärioppilaat ovat sopimussotilaan virassa. Erikoisjoukkokurssin aikana koulutettaville maksetaan palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa.
Erikoisjoukkokurssin jälkeen halukkaat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon Rannikkoprikaatiin. Kurssin hyväksytysti suorittaneita hakee vuosittain myös Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan sodanajan reserviin.
Erikoisjääkärialiupseerina voi palvella yhteensä enintään 15 vuotta.
SCAR-L-rynnäkkökiväärejä ja muita erikoisvarusteita
Erikoisjääkärit voivat toimia yhdessä kaikkien puolustushaarojen, muiden viranomaisten ja kansainvälisten yhteistoimintakumppanien kanssa ja ovat korkean valmiuden joukkoja. Heidän aseistuksensa poikkeaa tavallisista joukoista muun muassa siten, että heille on hankittu FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä, joissa käytetään Suomessa poikkeuksellista 5,56×45 Nato -patruunaa.
Koulutus sisältää muun muassa tiedustelu- ja taistelutehtäviä maastossa ja rakennetulla alueella. Monipuolinen siirtymismenetelmäkoulutus muodostuu laskuvarjohyppykoulutuksesta, vesistökoulutuksesta sekä helikopteri- ja ajoneuvokoulutuksesta.
Erikoisjoukkojen sotilaista voidaan muodostaa tarpeen mukaan erikokoisia erikoisoperaatio-osastoja (EOS). Erikoisoperaatio-osasto on tehtäväkohtainen erikoisjoukko-organisaatio, johon kuuluvat tarvittavat johto-, tuki- sekä toimintaosat. Ne voivat olla pieniä tai suuria ja sisältää erilaisia suorituskyvyn osa-alueita. Osastoon voi kuulua henkilöstöä myös muista yksiköistä kuin Erikoisjääkärikomppaniasta, esimerkiksi sukeltajia tai helikoptereita.
Kun kyseessä ovat erikoisjoukot, on heidän käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole. Ammattimaisessa erikoisjoukkotoiminnassa korostuu henkilökohtainen varusteiden valinta tehtävän vaatimusten mukaisesti.
Tällä vuosikymmenellä erikoisjääkärien aseistukseen on SCAR-L:n lisäksi kuulunut muun muassa Heckler & Koch MP5 konepistooli (9.00 KP 2000), jossa on voitu käyttää äänenvaimennintakin. Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP on myös ollut joukkojen käytössä, ja siihen on Picatinny-kiskon avulla voitu kiinnittää muun muassa punapistetähtäin ja taktinen valaisin.
Tarkka-ampujan tehtävässä on voitu käyttää kotimaista tarkkuuskivääriä 8.6 TKIV 2000 (Sako TRG-42). Myös raskas tarkkuuskivääri 12.7 RSTKIV 2000 eli Barret M82 on voinut tarvittaessa kuulua joukon varustukseen. Sen tehokas ampumaetäisyys on 1 800 metriä.
Käsiaseena joukot ovat käyttäneet 9.00 PIST 2008:aa (Glock 17). Siihenkin on voitu kiinnittää taktinen valo tai laser.
Erikoisjoukot
Erikoisjoukot käyttävät operaatioissaan toimintamenetelmiä ja -malleja, jotka eivät ole tyypillisiä muille joukoille. Ne voivat toteuttaa operaatioita itsenäisesti tai yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa.
Erikoisoperaatioita voidaan toteuttaa kaikissa valmiustiloissa kotimaassa ja ulkomailla.
Laskuvarjojääkärit
Laskuvarjojääkärikoulutus on erikoisjoukkosotilaan peruskoulutusta. Laskuvarjojääkärien varusmieskoulutukseen hakee vuosittain noin 500 henkilöä, joista 60–80 valitaan koulutukseen. Osasta Laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehistä käytettiin aiemmin nimitystä erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa silloisten kahden eri linjan varusmiehet toisistaan. Nykyään nimitystä erikoisjääkäri käytetään vain palkatusta henkilöstöstä.
Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi
Kurssille voi hakea, jos on suorittanut vähintään aliupseerikoulun missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa. Kurssilaiset ovat erikoisjääkärioppilaita, jotka ovat työsuhteessa Puolustusvoimiin. He ovat määräaikaisissa, vuoden kestoisissa sopimussotilaan viroissa.
Halutessaan he voivat hakeutua avoimiin erikoisjääkärialiupseerin virkoihin.
Erikoisjääkärialiupseerit
Erikoisjääkärialiupseerit ovat erikoisjoukkojen terävintä kärkeä. Heidät nimitetään määräaikaisiin aliupseerin virkoihin. Määräaikainen työsopimus voidaan uusia Puolustusvoimien tarpeiden mukaan siten, että erikoisjääkärialiupseerin tehtävässä palvellaan yhteensä enintään 15 vuotta.
Erikoisjääkärialiupseerin virkojen pääsyvaatimuksena on Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin käyminen.
Lähteitä:
https://puolustusvoimat.fi/erikoisjaakariksi
Artikkelin taustamateriaalina on käytetty myös Reserviläisen numerossa 1/2012 julkaistua artikkelia ”Erikoisjääkärit varusteiden eturintamassa”, jota varten Erikoisjääkäripataljoona järjesti lehdelle mahdollisuuden tutustua joukkojen varusteisiin. Utin jääkärirykmentin henkilökunta on myös antanut ajantasaiset kommentit joukoista tätä artikkelia varten toimitukselle.
Lue myös:
16.4.2018 Utissa haetaan omia rajoja – Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija
29.10.2016 Tällainen on laskuvarjojääkärien ensihyppy – Barettijuoksu kruunaa adrenaliinipitoisen suorituksen
