• Puolustusvoimat

Erikoisjääkäreitä on koulutettu parikymmentä vuotta – Tällaisia ovat Puolustusvoimien erikoisjoukot

Erikoisjoukkojen sotilaista voidaan muodostaa erilaisia erikoisoperaatio-osastoja. Erikoisjoukot käyttävät toimintamenetelmiä ja -malleja, jotka eivät ole tyypillisiä muille joukoille.

Tero Tuominen

Erikoisjääkärit käyttävät savua hyväkseen. Erikoisjääkäriksi koulutetaan pääasiassa alle 25-vuotiaita Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla. Koulutukseen voi hakea, jos on käynyt vähintään aliupseerikoulutuksen missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa.

Kuun vaihteessa järjestetyn Utin jääkärirykmentin komentajan
vaihtotilaisuuden ohimarssilla nähtiin harvoin esillä olevia Puolustusvoimien erikoisjääkäreitä.
Joukko-osaston Facebookissa julkaisema kuva marssiosastosta herättikin tavallista
marssikuvaa enemmän huomiota sosiaalisessa mediassa. Toimintansa luonteen
vuoksi erikoisjoukot eivät pahemmin näy julkisuudessa. Minkälaisia miehiä ovat
suomalaiset erikoisjääkärit? Reserviläinen
kokosi perustietoja Utin jääkärirykmentissä koulutettavista eliittisotilaista.

Erikoisjääkärien koulutuksen juuret ulottuvat noin 20 vuoden
taakse. Vuonna 1997 Utin jääkärirykmentissä aloitettiin vihollisen
erikoisjoukkojen torjuntaan tähtäävä koulutus. Aiemmin perustettujen laskuvarjojääkärijoukkojen
rinnalle saatiin erikoisjääkärit. Osasta Laskuvarjojääkärikomppanian
varusmiehistä käytettiin nimitystä erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa
silloisten kahden eri linjan varusmiehet toisistaan. Nykyään
erikoisjääkäri-nimellä tarkoitetaan pelkkiä palkatusta henkilöstöstä koostuvia
joukkoja.

2000-luvun vaihteessa ryhdyttiin kouluttamaan ammattimaisia,
vuoden palvelussuhteessa olevia sopimussotilaita. Vuodesta 2005 erikoisjääkäreitä
on palkattu pidempiin palvelussuhteisiin. Laskuvarjojääkärit ovat edelleen
varusmiehiä. 

utti1

Erikoisjääkärien varustus voi poiketa tavallisista Puolustusvoimien joukoista. Vuonna 2017 Utin jääkärirykmentin toimintanäytöksessä kuvatulla sotilaalla on Heckler & Koch MP5 -konepistooli. Kuva: Paavo Airo

Koulutukseen
pääasiassa alle 25-vuotiaita

Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille voivat hakeutua
reservin aliupseeri- tai upseerikoulutuksen saaneet asevelvolliset, joiden
varusmiespalvelus on päättynyt erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä.
Koulutukseen haetaan pääasiassa alle 25-vuotiaita, mutta erityissyistä
kurssille voidaan hyväksyä 25–30-vuotiaitakin. Kurssille voi hakea myös varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava.
Vaatimuksina ovat muun muassa hyvä terveys ja tarkka näkö.

Kurssille voi hakea
missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa varusmiespalveluksensa suorittanut.
Erilaiset koulutustaustat voivat tuoda joukoille monipuolista osaamista.

Puolustusvoimien
erikoisjoukkokurssille hakevien esivalinta tehdään hakupapereiden perusteella.
Sen läpäisseet kutsutaan kaksivaiheiseen valintakokeeseen. Valintakokeen
ensimmäinen vaihe on kaksipäiväinen ja järjestetään tammikuussa. Siinä
painopiste on fyysisten ominaisuuksien testaamisessa. Toisen vaiheen valintakoe
on kenttätesti, jossa korostuvat pitkäaikainen rasitus, paineensietokyky ja
ryhmätyötaidot.

Valintakokeet ovat varusmiespalvelusta suorittaville
komennus ja reserviläisille vapaaehtoinen kertausharjoitus.

utti_erikoisjkr_k9_2015

Sotilas laskeutuu NH90-helikopterista koiran kanssa. Erikoisjoukkojen toimintamenetelmät poikkeavat muista joukoista. Kuva: Tero Tuominen

61 hakijaa tänä
vuonna

Vuonna 2019 osa erikoisjoukkokurssin testeistä järjestettiin
samaan aikaan laskuvarjojääkärien valintakokeiden kanssa Utissa ja Kouvolassa. Kurssille
tuli 61 hakemusta. Laskuvarjojääkärien valintakokeen johtaja, yliluutnantti Tapio Ala-Kojola kommentoi Reserviläiselle tammikuisten testien
aikaan laskuvarjojääkärikoulutuksen antavan valmiuksia erikoisjoukkokurssille,
mutta että kaikki hakijat ovat samalla viivalla.

– Testeissä ensimmäinen vaihe on sama kuin laskuvarjojääkäreillä,
ja erikoisjoukkokurssille hakijoita haastatellaan vielä tarkemmin, Ala-Kojola
sanoi.

Kurssille valitaan lopulta noin 15 henkilöä.

Laskuvarjojääkäreinä palvelustaan suorittavat varusmiehet
voivat vielä keväällä hakea kurssille edeten suoraan valintakokeen toiseen
vaiheeseen. 

01_erikoisjaakari_reservilainen_terotuominen

Erikoisjääkärit koulutetaan liikkumaan maalla, merellä ja ilmassa. NH90-kopterista voidaan maahanlaskun lisäksi hypätä laskuvarjolla tai laskeutua köydellä. Musta asu sopii esimerkiksi virka-aputehtäviin. Kypärä mahdollistaa kuulosuojain-/kuulokeyhdistelmän ja valovahvistimen integroidun käytön. Keskellä oleva tarkka-ampuja on varustettu kansainvälisiin tehtäviin. Vihreässä maastoasussa oleva sotilas on sodan ajan varustuksessa. Kuva: Tero Tuominen

06_erikoisjaakari_reservilainen_terotuominen

Erikoisjääkärin suojaliivissä on MOLLE-nauhakujat, joihin voidaan kiinnittää kulloinkin tarvittavat taskut ja varusteet. Musta ympyrä on radion tangentti. Painoa paketille tulee vähintään parikymmentä kiloa. Kuva on vuonna 2012 Reserviläiselle järjestetystä erikoisjääkärien varuste-esittelystä. Kuva: Tero Tuominen

Kurssilaiset ovat
sopimussotilaan virassa, valmistumisen jälkeen on mahdollisuus hakea
määräaikaiseen aliupseerin virkaan

Puolustusvoimien vuoden kestävällä erikoisjoukkokurssilla
olevat erikoisjääkärioppilaat ovat sopimussotilaan virassa. Erikoisjoukkokurssin
aikana koulutettaville maksetaan palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa.

Erikoisjoukkokurssin jälkeen halukkaat voivat hakea
määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin
erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon
Rannikkoprikaatiin. Kurssin hyväksytysti suorittaneita hakee vuosittain myös
Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan sodanajan reserviin.

Erikoisjääkärialiupseerina voi palvella yhteensä enintään 15
vuotta.

utjr_erikoisjaak_nh90

Erikoisjoukoista voidaan muodostaa tarpeen mukaan eri kokoisia Erikoisoperaatio-osastoja. Ne voivat olla pieniä tai suuria, ja niihin voi kuulua erikoisjääkärien lisäksi esimerkiksi helikoptereita tai sukeltajia. Kuva: Tero Tuominen

SCAR-L-rynnäkkökiväärejä ja muita erikoisvarusteita

Erikoisjääkärit voivat toimia yhdessä kaikkien
puolustushaarojen, muiden viranomaisten ja kansainvälisten yhteistoimintakumppanien
kanssa ja ovat korkean valmiuden joukkoja. Heidän aseistuksensa poikkeaa
tavallisista joukoista muun muassa siten, että heille on hankittu FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä, joissa käytetään Suomessa poikkeuksellista 5,56×45 Nato
-patruunaa.

Koulutus sisältää muun muassa tiedustelu- ja
taistelutehtäviä maastossa ja rakennetulla alueella. Monipuolinen siirtymismenetelmäkoulutus muodostuu
laskuvarjohyppykoulutuksesta, vesistökoulutuksesta sekä helikopteri- ja
ajoneuvokoulutuksesta.

Erikoisjoukkojen sotilaista voidaan muodostaa tarpeen mukaan erikokoisia erikoisoperaatio-osastoja
(EOS). Erikoisoperaatio-osasto on tehtäväkohtainen erikoisjoukko-organisaatio,
johon kuuluvat tarvittavat johto-, tuki- sekä toimintaosat.  Ne voivat olla pieniä tai suuria ja sisältää
erilaisia suorituskyvyn osa-alueita. Osastoon voi kuulua henkilöstöä myös muista
yksiköistä kuin Erikoisjääkärikomppaniasta, esimerkiksi sukeltajia tai
helikoptereita.

Kun kyseessä ovat
erikoisjoukot, on heidän käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole. Ammattimaisessa
erikoisjoukkotoiminnassa korostuu henkilökohtainen varusteiden valinta tehtävän
vaatimusten mukaisesti.

Tällä vuosikymmenellä erikoisjääkärien aseistukseen on SCAR-L:n lisäksi
kuulunut muun muassa Heckler & Koch MP5 -konepistooli (9.00 KP 2000), jossa
on voitu käyttää äänenvaimennintakin. Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP on myös
ollut joukkojen käytössä, ja siihen on Picatinny-kiskon avulla voitu kiinnittää
muun muassa punapistetähtäin ja taktinen valaisin.

Tarkka-ampujan tehtävässä on voitu käyttää kotimaista tarkkuuskivääriä 8.6 TKIV
2000 (Sako TRG-42). Myös raskas tarkkuuskivääri 12.7 RSTKIV 2000 eli Barret M82
on voinut tarvittaessa kuulua joukon varustukseen. Sen tehokas ampumaetäisyys
on 1 800 metriä.

Käsiaseena joukot ovat käyttäneet 9.00 PIST 2008:aa (Glock 17). Siihenkin
on voitu kiinnittää taktinen valo tai laser.

erikoisj

Erikoisjääkäreitä ohimarssilla Utin jääkärirykmentissä. Sotilailla on FN SCAR-L -rynnäkkökiväärit, joissa on käytössä 5,56×45 Nato -patruuna. Kuva: Utin jääkärirykmentti

Erikoisjoukot

Erikoisjoukot käyttävät operaatioissaan toimintamenetelmiä
ja -malleja, jotka eivät ole tyypillisiä muille joukoille. Ne voivat toteuttaa
operaatioita itsenäisesti tai yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa.

Erikoisoperaatioita voidaan toteuttaa kaikissa
valmiustiloissa kotimaassa ja ulkomailla.

Laskuvarjojääkärit

Laskuvarjojääkärikoulutus on erikoisjoukkosotilaan
peruskoulutusta. Laskuvarjojääkärien varusmieskoulutukseen hakee vuosittain
noin 500 henkilöä, joista 60­–80 valitaan koulutukseen. Osasta
Laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehistä käytettiin aiemmin nimitystä
erikoisjääkäri, kun haluttiin erottaa silloisten kahden eri linjan varusmiehet
toisistaan. Nykyään nimitystä erikoisjääkäri käytetään vain palkatusta henkilöstöstä. 

Puolustusvoimien
erikoisjoukkokurssi

Kurssille voi hakea, jos on suorittanut vähintään
aliupseerikoulun missä tahansa Puolustusvoimien joukoissa. Kurssilaiset ovat
erikoisjääkärioppilaita, jotka ovat työsuhteessa Puolustusvoimiin. He ovat
määräaikaisissa, vuoden kestoisissa sopimussotilaan viroissa.

Halutessaan he voivat hakeutua avoimiin
erikoisjääkärialiupseerin virkoihin.

Erikoisjääkärialiupseerit

Erikoisjääkärialiupseerit ovat erikoisjoukkojen terävintä
kärkeä. Heidät nimitetään määräaikaisiin aliupseerin virkoihin. Määräaikainen
työsopimus voidaan uusia Puolustusvoimien tarpeiden mukaan siten, että
erikoisjääkärialiupseerin tehtävässä palvellaan yhteensä enintään 15 vuotta.

Erikoisjääkärialiupseerin virkojen pääsyvaatimuksena on Puolustusvoimien
erikoisjoukkokurssin käyminen.

 

Lähteitä:

https://puolustusvoimat.fi/erikoisjaakariksi

Artikkelin taustamateriaalina
on käytetty myös Reserviläisen numerossa 1/2012 julkaistua artikkelia
”Erikoisjääkärit varusteiden eturintamassa”, jota varten
Erikoisjääkäripataljoona järjesti lehdelle mahdollisuuden tutustua joukkojen
varusteisiin. Utin jääkärirykmentin henkilökunta on myös antanut ajantasaiset kommentit joukoista tätä artikkelia varten toimitukselle.


Lue myös: 

2.3.2019 Halu haastaa itseään motivoi hakemaan laskuvarjojääkäriksi – Seurasimme valintakokeita Kouvolassa ja Utissa päivän ajan

16.4.2018 Utissa haetaan omia rajoja – Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija

29.10.2016 Tällainen on laskuvarjojääkärien ensihyppy – Barettijuoksu kruunaa adrenaliinipitoisen suorituksen