Reserviupseerikoulun johtajana syyskuun alkupuolella aloittanut eversti Mikael Salo vakuuttaa saaneensa käsiinsä joukon, joka on osaava ja valmiina. RUK on suomalaisessa maanpuolustusjärjestelmässä avainroolissa reserviupseerien kouluttajana. Valmiutta Salo on painottanut myös varusmiehille.
– Olen korostanut valmiina olemista nyt ensimmäisinä viikkoina. On oltava valmis henkisesti ja fyysisesti oman tehtävän mukaisesti, Salo sanoo.
Vastaanottaessaan tehtävänsä Salo painotti fyysisen kunnon tärkeyttä. RUK:n johtajakoulutukseen saapuvat ovat pääsääntöisesti aina hyvin motivoituneita ja sitä kautta myös kuntopuoli on hyvällä mallilla. Salo kuitenkin alleviivaa fysiikan lisäksi päänupin kestävyyttä. Hänen mukaansa oikeanlaisella asenteella selviää intin vaikeammistakin hetkistä.
– Varusmiespalveluksessa asenne ratkaisee kaiken. Mitä terveempiä olemme henkisesti ja fyysisesti, sen parempi koko Suomelle, sillä se vaikuttaa suoraan meidän puolustuskykyyn. Reservi on puolustuskyvyn perusta, johon kaikki nojaa.
Salon mukaan myös Haminassa on seurattu paljon Ukrainan sodan tapahtumia ja ammennettu oppia silloin, kun sitä on ollut ammennettavissa. Upseeriuran lisäksi kahdesti tohtoriksi väitellyt Salo toteaa Suomen olevan onnellisessa asemassa, koska täällä asioita on tehty pitkään oikein.
– Seuraamme Ukrainassa nähtäviä taisteluteknisiä oppeja. Näistä monet ovat aivan perusasioita meille. Me olemme pitäneet huolta omasta maanpuolustuksestamme ja nyt se on huomattu myös kansainvälisesti. Suomi on vahva maa, joka pitää huolen itsestään, Salo sanoo.
Ukrainan sodan käänteiden myötä tietyt asiat on laitettu prioriteeteissa kuitenkin aiempaa korkeammalle. Salon mukaan korostuneita asioita ovat muun muassa lennokkien kanssa toimiminen, operaatioturvallisuuden huomiointi älylaitteita käytettäessä sekä lääkintäpuolen välitön saatavuus.
– Isommassa kuvassa korostuu aselajien välinen yhteisvaikutus, jota täälläkin on toki harjoiteltu jo iät ja ajat. Aina pitää olla epäsuoraa tulta apuna ja asioiden täytyy tapahtua yhteisvaikutuksessa, jotta saadaan isompi vaikutus kohteeseen. Ukraina on vahvistanut käsitystämme yhteistoiminnan tarpeellisuudesta. Se on avain menestykseen taistelukentällä.
Ukrainan ohella lähestyvä Nato-jäsenyys on iso vaikuttava tekijä tämän päivän johtajakoulutuksessa. Salon mukaan se näkyy eniten kansainvälisyydessä ja englannin kielen taidon korostumisessa.
– Kieli ei ole meillä ongelma, nykynuorilla on niin hyvät valmiudet englannin suhteen. Vielä 20 vuotta sitten olisimme olleet eri tilanteessa, eversti toteaa.
RUK:n johtajan mukaan kansainvälinen ja yhdessä tehtävä harjoittelu tulee suurella todennäköisyydellä vain lisääntymään tulevaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi on tässä asiassa onnellisessa asemassa.
– Todennäköisesti kansainvälisten harjoitusten määrä lisääntyy. Suomi on siitä mainio maa, että meillä on poikkeuksellisen monipuolisia harjoituspaikkoja, kuten esimerkiksi Rovajärvi. Me olemme kiinnostavia kansainvälisille kumppaneille. He ovat valmiita matkustamaan meidän luo ja meidän varusmiehet ja reserviläiset pääsevät harjoittelemaan ulkomaalaisten kanssa. Esimerkiksi ammattisotilaita vastaan pärjääminen motivoi kovasti meidän varusmiehiä ja reserviläisiä.
RUK:hon pääseminen on upseerioppilaalle itsessään saavutus, mutta mikään päätepysäkki se ei ole. Ennemminkin se on pitkän reserviupseeriuran alkupiste. Salon arvion mukaan Nato-yhteistyö avannee lisää koulutusmahdollisuuksia myös osaaville reserviläisille. Oman reserviläisen urapolun muokkaamisessa Salo painottaa oma-aktiivisuutta.
– Omaa osaamistaitoa pitää päivittää ja siitä pitää informoida aluetoimistoihin, sitä varten he siellä ovat. Lisäksi MPK:n ja reserviläisjärjestöjen kautta on mahdollista syventää omaa osaamistaan entisestään.
Salon mukaan suomalaisuuden johtajuuden yksi kulmakivistä on itsensä kehittämisen ohella kyky huolehtia alaisistaan.
– Jatkuva huolenpito alaisista on tärkeää. Heidät pitää kouluttaa erilaisiin tilanteisiin ja myös tilanteeseen, jossa johtajaa ei ole. Oman tehtävän lisäksi pitää pystyä toimimaan myös lähimmän esimiehen tehtävissä.
Salo näkee RUK:n aseman vankkana myös tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. RUK on hänen mukaansa nyt ja tulevaisuudessa Suomen suurin johtajakoulu, mutta itsestään tuo asema ei tule.
– Tuo asema velvoittaa. Johtajakoulutuksen on oltava ajan tasalla ja sen on oikeasti kehitettävä johdettavia. Seuraamme todella tarkasti saamiamme palautteita. Kaikki tämä asettaa paljon vastuuta meidän henkilökunnalle. Heidän on näytettävä mallia upseerioppilaille, sillä he vievät sen johtajuuden omiin joukko-osastoihinsa ympäri Suomea.
Millainen sitten RUK:n johtajan mielestä on hyvä johtaja? Lista vaadittavista ominaisuuksista on pitkä, mutta ei kohtuuton:
– Hyvä johtaja on esimerkillinen. Hyvä johtaja vaatii enemmän itseltään kuin joukoltaan. Hyvä johtaja pitää huolta alaisistaan. Hyvä johtaja on hirvittävän selkeä, sillä käytäntö toimii teoriassa, eikä toisinpäin. Hyvä johtaja on luotettava, turvallinen ja alaisten näkökulmasta ennakoitavissa. Lisäksi hyvä johtaja on johdonmukainen.
Kuka?
Eversti Mikael Salo, RUK:n johtaja
Ikä: 51 vuotta, syntynyt Jokioisissa
Toiminut aiemmin muun muassa Puolustusvoimain komentajan erityisavustajana, tutkimusjohtajana Maavoimien esikunnassa sekä apulaissotilasedustajana Suomen erityisedustustossa Natossa.
Väitellyt sekä valtiotieteiden että filosofian tohtoriksi.
Perhesuhteet: Naimisissa, lapsia on
Harrastukset: Kuntoilu
