• Uutiset

Ilmavoimien suorituskyky kumpuaa reservin voimasta

Ilmavoimista tulee monelle ensimmäisenä mieleen hävittäjät ja lentäjät. Monet Ilmavoimissa palvelleet reserviläiset kuitenkin kertaavat ja oppivat uutta jalat tukevasti maan kamaralla.

Kaisa Nikkilä

MPK:n Ilmapuolustuspiirin koulutuksissa reserviläiset pääsevät toimimaan lentokaluston kanssa.

Vuosittain Ilmavoimat kouluttaa noin 1 300 varusmiestä,
joista valtaosa palvelee kohteen suojauksen tai teknisten tehtävien parissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys
(MPK) tarjoaa reserviläisille koulutusta niin Maa-, Meri- kuin Ilmavoimien
tarpeita huomioiden.

MPK:n Ilmapuolustuspiiri kattaa koko Suomen ja tarjoaa
koulutusta neljällä koulutuspaikalla Pirkkalassa, Luonetjärvellä, Rissalassa ja
Someronharjulla. Viime vuonna Ilmapuolustuspiiri koulutti reserviläisiä noin 2 500
koulutusvuorokauden verran.

 

Osaamista ja tietoutta
reserviläisille

Ilmapuolustuspiiri tarjoaa korkeatasoista huoltoharjoittelua
Ilmavoimien kalustolle, edistää reserviläisten fyysistä harjoittelua ja
päivittää reserviläisten tietoutta ilmavoimien toimintatavoista. Myös
kohteensuojauskoulutus on merkittävässä osassa koulutustarjontaa.

Ilmavoimien esikuntapäällikön, prikaatikenraali Jari Mikkosen mukaan Ilmavoimilla ja
ilmapuolustuspiirillä on hyvää yhteistyötä. Hän näkee ilmapuolustuspiirin
toiminnan tärkeänä osana reserviläisten koulutusta.

– Tietous ilmapuolustusasioista on ollut suppean porukan
etuoikeus. Ilmavoimien silmissä MPK:n keskeinen hyöty on siinä, että tietämys
ilmapuolustuksen asioista leviää ja MPK auttaa rakentamaan suorituskykyä. MPK:n
valmistava koulutus takaa sen, että reserviläiset ovat valmiimpia varsinaisen kertausharjoituksen
alkaessa. Tämä tehostaa ajan käyttöä harjoituksessa.

Mikkosen mukaan tavoitteena on integroida MPK mahdollisimman
hyvin osaksi joukkotuotantoa juuri kertausharjoituksiin valmistavalla
harjoittelulla ja tehtäväkohtaisia taitoja kehittämällä.  

– Tulevaisuudessa näen kyberasioiden kouluttamisen
reserviläisille potentiaalisena MPK:n tehtävänä, Mikkonen sanoo.

 

Ilmavoimien tulevaisuuden
reserviläinen

Ilmavoimat näyttäytyy teknisenä ja alati uudistuvana toimijana.
Yhteiskunnan teknistyessä ja sodan kuvan muuttuessa herää kysymys, mitä kaikkea
reserviläiseltä vaaditaan tulevaisuudessa. Mikkosen mukaan monet peruselementit
pysyvät samoina.

– Normaaleissa sotilaan tehtävissä asenne ja kunto ovat tärkeimmät.
Toki teknisempiin erikoisaloihin liittyen on hyvä lisä, jos siviilikoulutus ja
-ammatti saadaan hyödynnettyä sodan ajan sijoituksessa entistä paremmin.

Tulevaisuuden näkymiä tarkkaillessa teknisyyden vaikutusta
ei käy kuitenkaan kieltäminen, lennetäänpä Suomen taivaalla minkä merkkisillä
koneilla tahansa.

– Esimerkiksi tekoäly ja robotiikka tulee tulevaisuudessa
vahvemmin mukaan ja siten tekninen osaaminen korostuu jatkossa myös
reserviläisten keskuudessa, Mikkonen sanoo.

Reservin merkitys Ilmavoimille pysyy jatkossakin elintärkeänä.

– Pelkistetysti voi sanoa, että iskevä nyrkki saadaan aina
liikkeelle, mutta toiminnan jatkuvuuden ja taistelunkestävyyden kannalta
reserviläiset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vaikka Ilmavoimia pidetään monesti
puhtaana ”ammattiarmeijana”, sodan ajan vahvuudestamme yli 90 prosenttia on reserviläisiä.
Ilmavoimien suorituskyky perustuu reservissä olevaan voimaan, Mikkonen
tiivistää.