• Uutiset

Jääkäriprikaatin erikoisosaamisena talvi – ”Kysyntää kursseille on moninkertainen määrä siihen verrattuna, jonka pystymme ottamaan”

Jääkäriprikaatissa koulutetaan arktisten olosuhteiden ammattilaisia.

Puolustusvoimat

Jääkäriprikaati on Suomen pohjoisin joukko-osasto.

Harva joukko-osasto on muutamassa vuodessa nostanut profiiliaan
yhtä vahvasti kuin Jääkäriprikaati. Suurin ansio tästä ulkopuolisen silmin
lankeaa arktisen sodankäynnin erikoisosaamiselle. Talvisissa olosuhteissa
operointi kiinnostaa tällä hetkellä vahvasti myös ulkomailla ja prikaatin
komentajan eversti Jyrki Kaisanlahden
mukaan kysyntä päästä oppiin Sodankylään on yhä vahvalla kasvu-uralla.

– Kysyntää kursseille on moninkertainen määrä siihen
verrattuna, jonka pystymme ottamaan. Pyrimme kouluttamaan kärkiosaajia, jotka
vievät tietoa eteenpäin omiin joukko-osastoihinsa. Tällä hetkellä rahkeemme
eivät riitä kouluttamaan kokonaisia
ulkopuolisia yksiköitä, Kaisanlahti selventää kysymystä ulkomaalaisista kävijöistä.

Everstin mukaan muutos korkean profiilin tunnustetuksi
osaajaksi ei ole tullut itsestään yhdessä yössä.

– Se on useiden vuosien työ. Meillä on sertifioitu
kurssitarjonta, joka on suunniteltu Suomen olosuhteisiin, mutta palvelee myös
ulkomaalaisia. He pitävät tätä järjestelmää täällä erinomaisena ja tätä kautta
sana kurssien laadukkuudesta on lähtenyt kiertämään laajemminkin.

Selviytymis- eli SERE-kurssit eivät ole mitään helppoja
kursseja. Kaisanlahden mukaan kurssilaisista otetaan henkisesti sekä fyysisesti
kaikki irti. Tyypillisesti ensimmäinen viikko harjoitellaan maastossa taitoja
ja toisella viikolla on oikeiden koettelemusten aika.

– Kursseja on useita. Tyypillisesti niissä on selviytymistä
ja toimintaa lumiolosuhteissa, pitkiä siirtymiä, tilapäismajoituksen
rakentamista, avannosta selviytymistä täydessä varustuksessa ja ruoan
valmistusta alusta alkaen esimerkiksi porosta. Erilaista
selviytymiskoulutusta pidetään myös kesäolosuhteissa.

Lapin jääkäripataljoonaan
Sodankylään töihin saapuvat upseerit ja aliupseerit suorittavat kaikki
SERE-kurssin. Puolustusvoimien muun henkilökunnan lisäksi Sodankylässä
järjestetään samalla teemalla myös siviilikursseja.

 

Valmiuspuoli vetää

Kaisanlahden mukaan valmiusyksikkökoulutus
on lähtenyt hyvin käyntiin Jääkäriprikaatissa. Tulijoita on riittänyt pohjoisen
syrjäisestä sijainnista huolimatta hyvin.

– Halukkuutta on ollut sen verran, että on päästy
valitsemaan. Olen erittäin tyytyväinen varusmiehiin ja henkilöstöön,
koulutuksen tasoa on saatu nostettua. Esimerkiksi normaalisti 24 tunnin
taistelumarssin vaatimus on edetä 30 kilometriä, mutta meillä diplomitavoite on
ollut 100 kilometriä vuorokaudessa. Yhdestä erästä noin 40 taistelijaa
hiihti tuon määrän taisteluvarustuksessa, se on kova luku, Kaisanlahti
taustoittaa.

Kuten muuallakin Maavoimissa, myös Jääkäriprikaatissa
kansainvälinen harjoitustoiminta on ollut kasvamaan päin. Maaliskuussa Suomesta
osallistui Ruotsissa järjestettävään Northern Wind -harjoitukseen noin 1 500
henkilöä ja Suomen osaston johtovastuun kantoi harjoituksessa nimenomaan
Jääkäriprikaati. Vielä isompi ponnistus oli kevään Bold Quest
-harjoitus, jonka Suomi johti yhdessä Yhdysvaltojen asevoimien yleisesikunnan
kanssa.

20 maan tulenkäytön testaus- ja todentamistapahtuman
päätapahtumapaikka oli Sodankylä. Tapahtumaan
osallistui toimijoita tietoverkon välityksellä Suomen rajojen ulkopuolelta.

 

Myös Rovaniemi mukana

Jääkäriprikaatin toiminta ei kuitenkaan rajoitu yksin
Sodankylään. Prikaatiin kuuluu myös Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo, joka
puolestaan tekee tiivistä yhteistyötä Ilmavoimiin kuuluvan Lapin lennoston
kanssa.

Kaisanlahden mukaan yhteistyö Rovaniemen ja Sodankylän
välillä toimii välimatkasta huolimatta.

– Onhan siinä välissä 120 kilometriä, mutta asiat hoituvat
hyvin. Luonnollisesti se vaatii joitain erikoisjärjestelyitä. Meillä on kaksi
huoltokeskusta ja palvelut kahdelle paikkakunnalle. Lisäksi annamme lennostolle
huollollista tukea. Ilmahuolto heillä on tietysti omasta takaa, mutta
perinteisempi huolto on yhteinen meidän kanssa, Kaisanlahti kertoo.

Ilmatorjuntajoukkojen lisäksi
prikaatiin kuuluu myös Lapin sotilassoittokunta ja
aluetoimisto.

– Soittokunta palvelee myös Kainuun prikaatin vastuualueella
Lapin alueen lisäksi. Haitari on noin karkeasti muotoiltuna siis Utsjoelta
Joensuuhun, eversti naurahtaa.

Jääkäriprikaatin komentaja vaihtuu syyskuun alussa.
Kaisanlahti siirtyy Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolle osastopäälliköksi.
Hänen tilalleen Jääkäriprikaatin komentajaksi tulee eversti Sami-Antti Takamaa, joka on vielä tällä
hetkellä ilmatorjunnan tarkastaja.

Jääkäriprikaati

  • Sodankylässä ja Rovaniemellä sijaitseva
    Maavoimien pohjoisin joukko-osasto, johon
    kuuluu Lapin jääkäripataljoona, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo, Lapin sotilassoittokunta sekä Lapin aluetoimisto.
  • Erikoistunut kouluttamaan joukkoja arktisiin
    olosuhteisiin.
  • Palkattua henkilöstöä 400, varusmiehiä 2 200 vuosittain
  • Komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti, syyskuun
    alusta alkaen eversti Sami-Antti Takamaa