Puolijoukkueteltan pystytys on lähes jokaiselle reserviläiselle tuttu tapahtuma. Moni muistaa ensimmäisen yönsä paikatun kankaan alla osana koulutettavaa joukkoa.
Moderni sota Ukrainassa on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että puolijoukkueteltta saattaa jäädä historiaan. Venäjä käyttää Ukrainan rintamalla drone-lennokkeja, jotka on varusteltu esimerkiksi lämpökameroilla. Jokainen puolijoukkueteltassa majoittunut tietää, että teltta hohkaa lämpöä.
– Ukrainan taistelukenttä on tällä hetkellä lennokkien vuoksi täysin läpinäkyvä, tiivistää majuri Kalle Tuominen uusimmassa Jalkaväen vuosikirjassa julkaistussa artikkelissaan.
Tuominen kirjoittaa, että jo yli kolmen taistelijan ryhmä muodostaa maalin, jota vastaan venäläiset käyttävät epäsuoraa tulta tai itsemurhalennokkia. Tämän vuoksi tarvitaan niin uusia majoittumisratkaisuja kuin entistä merkittävämpää varusteiden ja taistelijoiden hajauttamista.
Maasotakoulun Koulutuskeskuksen Jalkaväkikoulun johtaja, everstiluutnantti Teemu Hassi sanoo Reserviläiselle, että tulevaisuudessa teknologian kehitys, autonomia ja parveilu kehittävät ja laajentavat dronejen toimintaa edelleen.
Kehityksestä huolimatta Hassi ei ole kuitenkaan valmis hylkäämään telttoja täysin. Niitä voidaan käyttää edelleen esimerkiksi komentotelttoina tai lääkintätelttoina kauempana etulinjasta.
– Uhka-arvio, käyttötarkoitus ja sijainti taistelukentällä vaikuttavat käytettävään ratkaisuun. Erilaiset teltat ovat monissa tilanteissa käyttökelpoisia ratkaisuja, ja suojaa haetaan monipuolisesti muillakin tavoin, hän sanoo.
Asevelvollisten koulutuksessa pyritään nykyään harjoittelemaan monipuolisesti erilaisia majoitusratkaisuja. Tuomisen artikkelissa mainitaan erikseen yhtenä vaihtoehtona laavukankaan tai bivy-pussin jakaminen taistelijoille. Bivy-pussi tarkoittaa säätä kestävää yhden ihmisen makuupussimaista majoitetta.
Hassi ei ota kantaa bivy-asiaan.
– Teltoista ei olla luopumassa. Teltat ovat majoitteina kustannustehokkaita, monikäyttöisiä ja palvelusturvallisia. Kriisiaikana voidaan majoittua esimerkiksi rakennuksissa, majoituslinnoitteissa, tilapäismajoituksissa tai teltoissa, hän sanoo.
Ukrainan taistelukenttä laajoine aukeineen eroaa myös Suomen suhteellisen metsäisestä itärajasta. Olennaista onkin käyttää tuota suojaa hyväkseen ja kiinnittää huomiota jokaisen taistelijan omaan toimintaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lämpö- ja valosäteilyn sekä muiden spektrien säteilyn pitämistä mahdollisimman kurissa.
Oman toiminnan kriittisen tarkastelun lisäksi olennaista on naamiointi. Hassin mukaan maastoutumisen ja suojautumisen ensimmäisenä prioriteettina on paikan valinta.
Sen jälkeen suojaa voidaan lisätä linnoittamisella, erilaisilla naamio- ja lämpöverkoilla, maaston sekä luonnosta saatavan naamiomateriaalin hyödyntämisellä ja riittävän hajautetulla ryhmityksellä.
– Tämä ei ole sinänsä mitenkään muuttunut perusteiltaan, mutta asiaan kiinnitetään koulutuksessa entistäkin enemmän huomiota, Hassi sanoo.
Naamiointiin ja harhauttamiseen voidaan toki kehitellä mitä mielikuvituksellisempia ratkaisuja. Niiden avulla lämpimässä puolijoukkueteltassa voitaisiin nukkua etulinjan lähettyvillä jatkossakin. Hassi ei kuitenkaan kommentoi tarkemmin yksittäisiä ratkaisuja ja innovaatioita kuten lämpösäteilyä peittävien kankaiden kehittämistä.
Materiaalien hajauttamiseen taas kiinnitetään Hassin mukaan entistä enemmän huomiota varusmiesten ja henkilökunnan koulutuksessa.
– Mahdollinen drone-uhka huomioidaan koulutuksessa, ja dronen kanssa toimiminen kouluttaa joukkoa toimimaan oikein myös mahdollisen drone-uhkan varalta hajauttamisen, maastouttamisen ja harhauttamisen keinoilla, ja ottamalla esimerkiksi huono lentosää huomioon omassa toiminnassa, hän avaa.
Lennokkikoulutusta järjestetäänkin jo kaikissa joukko-osastoissa ja sotilasopetuslaitoksissa. Varusmiehet ja tuleva henkilökunta oppivat käyttämään droneja osana oman joukon toimintaa erilaisissa tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtävissä sekä tukemaan joukolle annettua tehtävää.
Vaan nähtäväksi jää, miten puolijoukkueteltan lopulta käy.
