Pohjoisessa käy kuhina. Luonnonvaroista ja arktisesta alueesta käydään globaalia kilpailua, ja Venäjällä on merkittävää sotilaallista voimaa Kuolan niemimaalla. Tämä kaikki aiheuttaa painetta Suomen ja sitä kautta puolustusliitto Naton pohjoiselle alueelle.
Sen takia Rovaniemellä ja Sodankylässä sijaitsevan Jääkäriprikaatin painoarvo on noussut, arvioi komentaja, eversti Kimmo Kinnunen. Poliittisesti ja sotilaallisesti on toki jo pitkään puhuttu siitä, että pohjoisen merkitys kasvaa.
– Minun näkökulmastani nämä puheet ovat alkaneet konkretisoitua aivan eri tavalla nyt liittoutumisen jälkeen, Kinnunen arvioi.
Konkretisoitumisella Kinnunen tarkoittaa tiivistyneitä välejä Ruotsin ja Norjan sekä muiden avainliittolaisten kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.
Kansainvälistä yhteistoimintaa ja harjoittelua on tehty pohjoisessa jo pitkään, mutta se on lisääntynyt merkittävästi Nato-prosessin aikana.
Ensimmäiset yhteisharjoitukset järjestettiin heti kesällä 2022, kun Suomi oli päättänyt toukokuussa hakea Naton jäsenyyttä. Yleensä harjoituksia suunnitellaan pitkään, mutta näillä lyhyen varoitusajan kansainvälisillä harjoituksilla tulevat liittolaiset halusivat osoittaa tukensa Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessille.
Sen jälkeenkin harjoitukset ovat sujuneet Kinnusen mukaan hyvin. Vierailijat ovat tulleet Suomeen erityisesti arktisen sodankäynnin oppien perässä, mutta on Jääkäriprikaatikin saanut oman osuutensa yhteistoiminnan hyödyistä.
Oppeja on saatu yhteisen operaation suunnittelusta ja johtamisesta. Yksi esimerkki on kevään Northern Forest 24 -harjoitus, jossa tuhansien harjoituksessa mukana olleiden sotilaiden mukaan liittyi yksitoista yhdysvaltalaista helikopteria.
– Merkittävän kokoinen yhdysvaltalainen helikopteriosasto mahdollisti sen, että pystyimme harjoittelemaan isoimpia maahanlaskuja, joita Suomessa on ikinä harjoiteltu. Ilmakomponentin käyttäminen osana joukkojen siirtämistä ja yhteisoperaatiota on ollut meille arvokasta, Kinnunen sanoo.
Kansainväliset harjoitukset koostuvat Combat Enhancement Training- ja Force Integration Training -osioista. Ensin kumppanimaiden sotilaat kouluttavat uudenlaisia tapoja kuten esimerkiksi helikoptereiden vastaanottamista. Tässä vaiheessa suomalaiset ovat opettaneet liittolaisille arktisen alueen operointiin liittyviä taitoja ja suomalaista taktiikkaa.
Kouluttamisen jälkeen taidot integroidaan omaan tekemiseen. Näin kaikki pääsevät oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, ja yhteistoiminnasta tulee sujuvampaa.
Yhteistoiminnan määrä ei luultavasti ainakaan vähene tulevaisuudessa. Pian tulijoita voi olla enemmänkin.
Yhdysvaltojen kanssa viime vuonna solmittu DCA-puolustusyhteistyösopimus avaa yhdysvaltalaissotilaille viisitoista aluetta Suomesta. Yksi niistä on Jääkäriprikaatin varuskunta-alue Rovaniemellä. Käytännössä alueen avaaminen tarkoittaa, että siellä voidaan säilöä Yhdysvaltojen materiaaleja, ja sotilaat voivat käyttää aluetta.
Lisäksi syksyllä 2024 on kerrottu ennakkotietoa Suomeen tulevasta Naton FLF-esikunnasta. Naton FLF eli Forward Land Forces -maajoukot haluttaisiin sijoittaa Lappiin jo valmiiksi rakennetulle varuskunta-alueelle. Käytännössä se tarkoittaisi Rovaniemeä tai Sodankylää, mutta Kinnunen ei halua kommentoida asiaa, sillä haastatteluhetkellä esikunnan paikkaa ei ole vielä vahvistettu julkisuuteen.
FLF-joukko olisi noin tuhannen sotilaan vahvuinen, eri Nato-maiden sotilaista koostuva joukko, joka ei kuitenkaan välttämättä olisi jatkuvasti Suomessa. FLF-esikuntaa hallinnoivana kehysvaltiona olisi Ruotsi. Kehysvaltiomallin taustalla on ajatus siitä, että Naton reunavaltiot eivät joutuisi kantamaan kaikkea taakkaa yksin.
Lue myös
-
Puolustusvoimat
