Syksyllä 2017
julkaistut Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja Sisäisen turvallisuuden
strategia korostavat järjestöjen osuutta kokonaisturvallisuuden
yhteistoimintamallissa. Järjestöiltä löytyy paljon erilaisia turvallisuutta
tukevia koulutuksia. Yksi esimerkki tästä on Kempeleessä toimiva
varatutumiskoulutuksen malli.
Verkostoituneet järjestöt
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
(MPK) ja sen jäsenjärjestöt haluavat olla tiiviisti mukana toiminnassa, jonka
pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa.
– MPK:n
tavoitteena on yhtenä toimijoista varmistaa, että järjestöjen välille luodaan
läheiset ja toimivat verkostot. Valmiit verkostot sekä koulutetut ja harjoitellut
toimintamallit tuottavat järjestöille suorituskykyä, jota viranomaiset voivat
käyttää erilaisissa häiriötilanteissa, MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi kertoo.
MPK:n
varautumiskoulutuksen työryhmään kuuluu edustajia Maanpuolustuskiltojen
liitosta, Reserviupseeriliitosta, Reserviläisliitosta, Naisten Valmiusliitosta
sekä Maanpuolustusnaisten liitosta. Alkuvuosi 2018 on järjestöjen
järjestäytymisen aikaa.
– Järjestöjen
tavoitteena on päästä mukaan maakuntien varautumistoimikuntiin ja viralliseksi
yhteistoimintaosapuoleksi. MPK:n näkemyksen mukaan varautumistoimikunnissa
voisi olla esimerkiksi kolme edustajaa: sote-, koulutus- ja
pelastuspalvelujärjestöt, Niemi avaa tavoitteita.
Yksilöä varten ja lähiseudun hyväksi
Kouluttautumalla
voi parantaa omaa ja oman yhteisön kriisinkestävyyttä. Yleistä tietotaitoa
parantamalla oma henkilökohtainen kriisinsietokyky kasvaa. Osaamistaan voi
kartuttaa ryhtymällä apukouluttajaksi ja syventää osallistumalla
johtajakoulutukseen.
– Puolustusvoimien
kertausharjoituksiin kutsutaan pääosin alle 35-vuotiaita. He ovat sotilaallisen
koulutuksen parissa sodan ajan sijoituksista johtuen. Yli 35-vuotiaat ja
vapaaehtoista palvelusta käymättömät naiset jäävät paljolti maan
kokonaisturvallisuuspotentiaalin ulkopuolelle, Niemi sanoo.
Kouluttajakoulutuksen
käyneillä ja harjaantuneilla kouluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa oman
alueen varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Yksi käytännön esimerkki
järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä sekä varautumisen vahvistamisesta on
Kempeleen kunnan varautumisen pilottiprojekti.
Case Kempele:
vapaaehtoiset mukaan
Kempeleen
kunnan varautumisen pilottiprojektin yhtenä
lähtökohtana on vapaaehtoisten kouluttaminen täydentämään kunnan
evakuointimuodostelman henkilöstövajetta poikkeusoloissa. Kunta rekrytoi ja
kouluttaa aktiivisia vapaaehtoisia yhdessä MPK:n kanssa.
– Vapaaehtoisille
suunnattu, kunnan varautumiseen liittyvä koulutus on kunnanvaltuuston
hyväksymää. Alueellisella tasolla työvaliokunnassa asiaa käsittelevät sekä eri
alojen viranomaiset että vapaaehtoisjärjestöt, kertoo kunnallisneuvos ja Kempeleen entinen kunnanjohtaja Kari
Ahokas.
Rekrytointi kunnan ja
aluetoimiston yhteistyönä
Kempeleen
sijoittamattomalle reservin päällystölle lähetettiin Puolustusvoimien
aluetoimiston kanssa kutsukirje tilaisuuteen, jossa heille kerrottiin, mistä
kunnan varautumisessa ja siihen kouluttamisessa on kyse.
Myös
järjestöjä lähestyttiin muiden vapaaehtoisten löytämiseksi. Kiinnostuneet
ohjattiin nousujohteiseen väestönsuojelukoulutukseen. Koulutetut henkilöt
varataan poikkeusolojen evakuointiorganisaatioon, ja Puolustusvoimat myöntää
koulutukseen osallistumisesta rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia.
– Kyse on
isänmaallisesta, yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta, joka koetaan
mielekkääksi ja hyödylliseksi. Toiminnassa on mahdollisuus toteuttaa
maanpuolustustahtoa, Ahokas perustelee.
– Poikkeusolojen
organisaatio varautuu pahimpaan, mutta koulutettua organisaatiota voisi harkita
käytettäväksi myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa.
Naisten
merkitystä ja aktiivisuutta ei pidä unohtaa: hyvää, kyvykästä ja aktiivista
henkilöstöä saadaan naisista paljon. Turvallisuustyö ei ole vain reserviläisten
vaan kaikkien vapaaehtoisten juttu.
Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 1/2018.
