• Puolustusvoimat
  • Vapaaehtoinen maanpuolustus

Kertausharjoitusmääriin tulee roima korotus

Myös reserviläisjärjestöille on varattu kehyksessä lisärahoitusta.

Puolustusvoimat

Suomi panostaa lähivuosina poikkeuksellisen paljon Puolustusvoimiin ja maan turvallisuuteen.

Hallituksen puolustusmäärärahoihin kohdentama 2,2 miljardin lisärahoitus tulee näkymään myös vahvasti reserviläispuolella. Kehysriihessä tehtyjen päätösten myötä Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Sota Euroopassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme perusteellisesti. Tämän vuoksi olemme päättäneet kohdentaa merkittäviä lisäpanoksia Puolustusvoimille. Tarkoituksena on puolustuskykymme turvaaminen kaikissa tilanteissa, puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi tiedotteessa.

Iso näkyvä muutos on kertausharjoitusvuorokausissa tapahtuva suuri korotus. Kertausharjoituksia lisätään vuosittain noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä 19 300 reserviläisen tasosta. Lisäys saa paljon kehuja myös maanpuolustusjärjestöjen puheenjohtajilta.

– On erinomaista, että kertausharjoituksia lisätään. Tosipaikan tullen reserviläisten työturvallisuus paranee, kun on päästy välillä kertaamaan aiemmin opittua. Reserviläisliiton tavoitteena on, että jokainen reserviläinen pääsee kertaaman edes kerran reservissä oloaikana. Meillä on vielä matkaa optimaaliseen tilanteeseen, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola toteaa.

Myös Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä on samoilla linjoilla.

– Kertausharjoitusten määrän nosto vuosittain noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä 19 300 reserviläisestä on tärkeää ja vastaa RUL:n aiemminkin aktiivisesti esillä pitämää tarvetta kertausharjoitusten määrän nostotarpeesta.

Lisärahoitusta vapaaehtoiskentälle

Samalla hallitus päätti myös maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusten lisäämistä vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä kahdeksaan miljoonaan euroon. Lisäyksellä on puolustusministeriön mukaan tarkoitus vastata kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen.

–Vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtionavustuksen lisäys vajaalla 3,2 miljoonalla on tarpeellinen, jotta vapaaehtoista koulutustarjontaa voidaan lisätä. Yhteisen koulutusorganisaatiomme MPK:n vapaaehtoiseen koulutukseen on nyt ollut enemmän kysyntää kuin on voitu tarjota. Tavoite MPK:n koulutusmäärien kaksinkertaistamisesta on hyvä ja kannatettava tavoite, Mäkelä toteaa.

Kehyksessä Reserviläisliitolle, Reserviupseeriliitolle, Maanpuolustuskiltojen liitolle ja Naisten valmiusliitolle on varattu yhteensä 200 000 euroa. Lisärahoitusta on kuitenkin vielä haettava erikseen. 

– 50 000 euroa on merkittävä tasokorotus totetuessaan. Olemme tästä todella iloisia. Raha tulee todellakin tarpeeseen, sillä ihmiset ovat viime aikoina aktivoituneet tällä saralla niin vahvasti, Pohjola kertoo.

Mäkelän arvion mukaan kertausharjoitusvuorokausien kasvattamisen myötä Puolustusvoimien kantahenkilökunnan kuorma tulee samalla kasvamaan. Tätä kuormaa voisi hänen mukaansa olla aktiivisesti jakamassa myös reservin johtajat. Lisärahoituksessa Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään lähivuosina 500 henkilötyövuodella.  ja sopimussotilaiden määrää lisätään 180−230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta.

– On tärkeää huomioida palkatun henkilöstön lisääntyvät tehtävät ja jaksaminen muuttuneessa tilanteessa. Osaavaa henkilöstöä on haastavaa saada nopeasti lisää erityisesti koulutukseen. Osin palkatun henkilöstön työkuormaa voitaneen helpottaa entistäkin laajemmalla reservin johtajien käytöllä kertausharjoitusten suunnittelussa.

Lue myös: 6.4.2022 Kertausharjoitusten lisääminen kohdistuu kaikkiin puolustushaaroihin, eversti Nurmi sanoo