• Uutiset

Keskustan kansanedustaja Jarva lisäisi nuorten koulutusta kriisitilanteiden varalle

Reservin luutnantti ja puolustusvaliokunnan jäsen Marisanna Jarva on huolissaan Suomen varautumisesta kyberhyökkäyksiin ja muihin yllätyksiin.

Paavo Airo

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) toimii myös Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtajana.

eteenpäin_fotari_220pxls_jpg
Eteenpäin-juttusarjassa haastatellaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita.

Keskustan ensimmäisen kauden
kansanedustaja Marisanna Jarva, 35, on naispuolisena reserviupseerina harvinainen
tapaus puolustusvaliokunnassa. Naisnäkökulmaa keskusteluihin
turvallisuuspolitiikasta tuova reservin luutnantti on ottanut kantaa muun
muassa julkisuudessa viime aikoina keskustelua herättäneeseen ideaan
naisillekin pakollisista kutsunnoista. Hän ei niitä varsinaisesti kannata. Kaikille
pakollisten Puolustusvoimien kutsuntojen sijaan Jarva kannattaa sitä, että nuoria
koulutettaisiin enemmän kriisitilanteiden varalta, jo ennen armeijaikää.

– Jotta varautumista voidaan parantaa, ei välttämättä tarvita mitään
kalliita projekteja. En lähtisi välttämättä rakentamaan uusia malleja, vaan
ennemmin varautumiskoulutusta voitaisiin ottaa mukaan opetussunnitelmaan, Jarva
sanoo.

Suomen laki velvoittaa jokaista
puolustamaan tarvittaessa maata, oli asepalvelus käyty tai ei. Kun jokaisella
on velvollisuus puolustaa maata, pitäisi valtiolla olla myös velvollisuus
tarjota jokaiselle koulutusta poikkeusolojen varalta, Jarva näkee.

– Sotilaallista sen ei tarvitse olla. Vapaaehtoisen koulutuksen
kanavia tulisi tuoda esille jo kouluvaiheessa. Yhteiskunnalla on aidosti tarve
siihen, että ihmisillä olisi valmiuksia kriisiaikojen varalle. Mielestäni tällä
hetkellä ei anneta sellaisia valmiuksia pärjätä kriisioloissa, että olisimme
valmiita kaikkiin kyberhyökkäyksiin ynnä muihin yllätyksiin.

Myöskään pääesikunta ei kannata kaikille
pakollisia kutsuntoja. Keskustan vaaliohjelmassa puhuttiin niin sanotuista
tulevaisuuskutsunnoista, joissa lukioikäisten miesten ja naisten kanssa
käytäisiin läpi esimerkiksi jatkokoulutussuunnitelmia ja voitaisiin tarjota
apua mahdollisiin ongelmiin. Se ei kuitenkaan noussut hallitusohjelmaan,
eivätkä kaikkia koskevat kutsunnat näin ole juuri nyt keskustan tärkeimpien
poliittisten tavoitteiden listalla.

Pääesikunnan kanta tämän tyyppisiin
kutsuntoihin on ollut, että ne tulisivat turhan myöhään. On sanottu, että syrjäytymisen
ehkäisemisen kannalta orastaviin ongelmiin pitäisi puuttua jo aiemmassa
vaiheessa.

– Itsetarkoitus ei ole tulevaisuuskutsunnoissakaan ollut ohjata
naisia enemmän ja enemmän nimenomaan varusmiespalveluun. Ei ole resurssejakaan
ottaa selvästi enempää ihmisiä varusmiespalvelukseen kuin nyt. Silloin
tarvittaisiin enemmän varuskuntia. Sodan ajan kokoonpanonkaan suhteen ei ole
tarvetta tällaiselle, eikä sikäli ole tarvetta tarjota kaikille
varusmiespalvelusta vain tasa-arvon vuoksi, Jarva sanoo.

Jarva myös uskoo oman kokemuksensa
pohjalta, että ne naiset, jotka haluavat suorittaa varusmiespalveluksen,
löytävät kyllä nykysysteemissäkin sinne.

Naisten asepalveluksen hakijamäärät ovat nousseet viime vuosina. Tänä vuonna vapaaehtoiseen palvelukseen haki ennätysmäärä naisia, 1 126. Edellinen
ennätys, 842 hakijaa, oli viime vuodelta. 

”Vapaaehtoisten toimijoiden rooli voisi olla isompi”

Jarvan mielestä olisi tärkeää, että
ihmiset luottaisivat itsekin pärjäävänsä kriisioloissa. Vaikka
turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut huolestuttavampaan suuntaan,
on vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus ollut jatkuvasti leikkausuhan alla
ja poliittisenkin väännön aihe. Jarva uskoo, että vapaaehtoisen
maanpuolustuksen toimijoiden rooli varautumiskoulutuksen tarjoajina tulee vain
korostumaan.

– Näkisin, että meillä on jopa painetta nostaa vapaaehtoisen
maanpuolustuksen rahoitusta. Jonkinlainen korjaus pitäisi tehdä
resurssikysymyksessä, koska näiden toimijoiden rooli voisi olla isompi
koulutuksen puitteissa.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoava MPK joutui viime vuonna käymään yt-neuvottelut ja irtisanomaan työntekijöitään. Leikkauksia jouduttiin tekemään samaan aikaan,
kun vuoden koulutusmäärä oli ennätyksellinen. MPK koulutti yli 50 000:ta suomalaista vuonna 2016.

Maanpuolustuskurssi opetti paljon

Jarva osallistui kaikille
kansanedustajille tarjottavalle maanpuolustuskurssille viime marraskuussa. Armeijan
käyneenäkin hän oppi paljon uutta kurssilla. Paikka eduskunnassa muutti myös
Jarvan roolin mahdollisissa kriisitilanteissa sodan ajan sijoituksen vaihtuessa
eduskunnan väistötiloihin.

– Ei missään muualla kuin tuolla kurssilla saa samanlaista
kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunta toimii ääritilanteissa. Sellaisessa
tilanteessa Suomi on saari, ja meidän pitää tietää, miten esimerkiksi energian
ja ruoan toimintavarmuus pelaa. Siinäkin on kyllä parantamisen varaa.

Kurssilla käytiin poikkeusolojen
skenaarioita läpi oikeisiin budjetteihin perustuvilla luvuilla. Jarva kertoo
toimineensa kurssilla kuvitteellisessa puolustusministerin roolissa.

 

Kiinnostus poliisin uraan veti armeijaan

Paltamon Reserviupseerikerhon
varapuheenjohtaja Jarva on ollut vuosia mukana reserviläistoiminnassa.
Eduskuntatyön myötä rooli sillä saralla on luonnollisesti pienentynyt.

Varusmiespalvelukseen Jarva päätyi
osittain siksi, että suunnitteli aikoinaan poliisin uraa. Ajatus kuitenkin
muovautui siihen suuntaan, että hän halusi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi
tai yrittäjäksi. Tuli molemmat.

– Olen ollut myös partiossa 7-vuotiaasta, joten armeijaan meneminen
oli aika luontevaa. Kun on mahdollisuuksia, käytetään niitä. Veljenikin oli
käynyt RUK:n, ja ajattelin, että miksi en minäkin. Ei minulla myöskään ollut
silloin heti lukion jälkeen varmuutta siitä, mitä lähden opiskelemaan, Paltamon
viestintälukion käynyt Jarva sanoo.

 

Kuka?

Marisanna Jarva

35-vuotias, kotoisin Paltamosta.

Keskustan ensimmäisen kauden
kansanedustaja.

Puolustus- ja sivistysvaliokuntien
varsinainen jäsen.

Reservin luutnantti ja Paltamon
Reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja.

Suoritti naisten vapaaehtoisen
asepalveluksen Kainuun prikaatissa vuosina 2001–2002. Kävi RUK:n kurssin 219
Haminassa.

Yrittäjä ja hallintotieteiden
maisteri.