• Uutiset

Koulutus esille, byrokratia taustalle

MPK:n puheenjohtajana pian kaksi vuotta toiminut Tapio Peltomäki yllättyi itsekin koulutuksen laadukkuudesta. Kehittämiskohteita kuitenkin löytyy yhä.

Paavo Airo

Tapio Peltomäki (keskellä) seurasi hiljattain reserviläisten harjoittelua Helsingin Santahaminassa.

Pian kaksi vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
puheenjohtajana toiminut Tapio Peltomäki
sanoo toimivansa mielellään toisenkin kaksivuotiskauden puheenjohtajana, jos
hänen palveluksensa vain kelpaavat.

Peltomäen ensimmäiselle kaudelle leimansa ovat painaneet
MPK:n organisaatiomuutos ja sitä seuranneet yt-neuvottelut. Puheenjohtajan
mukaan toimintakulttuurin virtaviivaistaminen tuli tarpeeseen.

– Yt:t olivat luonnollisesti vaikea paikka, mutta tehtyjen
muutosten takia huonoimmat skenaariot eivät päässeet toteutumaan, Peltomäki
toteaa.

Aiemmin Reserviupseeriliiton puheenjohtajanakin toiminut
Peltomäki sanoo MPK:n työn muistuttavan enemmän yritysten hallitustyöskentelyä
kuin järjestötyö.

– Yllättävän paljon tässä on ollut puhdasta valkokaulustyötä
ja vastaavasti vähemmän kentällä olemista.

Peltomäki myöntää viihtyvänsä hyvin seuraamassa erilaisia
harjoituksia. Hänen mukaansa MPK:n tärkein ydin näyttäytyy juuri kentällä.

– Se palo, jolla ihmiset osallistuvat harjoituksiin ja
uhraavat omaa vapaa-aikaansa, on ihailtavaa. Meillä on tuhansia ihmisiä, jotka tekevät
tätä rakkaudesta lajiin. Se hehku on ainakin minulle tässä se tärkein asia.

 

Petraamistakin
riittää

Viime vuosina MPK on lähes vuodesta toiseen kellottanut
ennätyslukemia sekä koulutukseen osallistujien määrissä että
koulutusvuorokausissa. Peltomäen mukaan nykyisillä resursseilla kasvurajat
alkavat olla ennemmin lähellä kuin kaukana. Hän sanoo yllättyneensä, kuinka
hyviä ja kattavia koulutusohjelmia MPK:n koulutuspaletista löytyy.

– En ollut edes aiemmin tajunnut, kuinka korkealaatuisia
ohjelmia meillä on, ja niitä on oikeasti todella paljon.

Hyvistä kasvulukemista ja koulutustarjonnasta huolimatta Peltomäen
mielestä selkeitä puutteitakin löytyy yhä.

– Naisten koulutuksen kanssa ei ylletä sinne, mihin meidän
pitäisi yltää. Tilausta kyllä olisi paljon enemmällekin, puheenjohtaja nostaa
yhden ongelmakohdan esille.

Yksi MPK:n haasteista on myös verrattain heikko
tunnettavuus. Keväällä Kantar TNS oy:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 67
prosenttia tuntee Reserviläisliiton ja 60 prosenttia Reserviupseeriliiton, kun
taas MPK:n vastaava luku on vaatimaton 28 prosenttia.

– Viestinnässä me emme ole onnistuneet. Alueellisesti
onnistumisia tulee ja sitä kautta näkyvyyttä, mutta valtakunnallisesti olemme
liian pimennossa suurissa medioissa. Meidän pitäisi rohkeammin uskoa omiin
tapahtumiimme. Onhan se iso asia varsinkin paikallisesti, jos viikonloppuna
harjoittelee vaikka 3 000 vapaaehtoista. Oikein tiedotettuna se kyllä
kiinnostaa, Peltomäki antaa esimerkin.

– Toki
on syytä myös muistaa, että MPK on vasta
nuorukainen, jos sitä verrataan 1930- ja 1950-luvuilta alkaen toimineisiin
isoveljiinsä.

MPK on perustettu 1990-luvulla.

 

Tulevaisuus auki

MPK:sta keskusteltaessa ei voi unohtaa sen jäsenjärjestöjä,
joihin myös RUL ja RES kuuluvat. Peltomäki pitää välejä ja keskusteluyhteyttä
järjestöihin hyvänä.

Tosin hän myöntää kolmen ison jäsenjärjestön (RUL, RES ja
Maanpuolustuskiltojen liitto) avauksen, jossa ehdotettiin muutoksia MPK:n hallinto-organisaatioon,
aiheuttaneen paljon keskustelua.

– Mielestäni koulutuksen kannalta keskeiset jäsenjärjestöt
ovat hyvin edustettuina hallinto-organisaatiossa, ja niin pitääkin olla. Se, kuuluuko koulutuksen kannalta keskeisten jäsenjärjestön ääni riittävästi,
on kysymys, johon vain he voivat vastata, Peltomäki sanoo.

– Meillä on 15 jäsenjärjestöä, joilla jokaisella
on syys- ja
kevätkokouksissamme yksi ääni. En minä voi puhua keskeisistä
jäsenjärjestöistä, sillä kaikki 15 ovat meille keskeisiä. Vaikka minulla on
taustani, olen silti nimenomaan MPK:n puheenjohtaja.