• Uutiset

Lisää Nato-joukkoja Liettuaan

Liettuan presidentin mukaan monikansallinen taisteluosasto lähettää selkeän viestin yhtenäisyydestä.

US Army Europe

Saksalaissotilaat ovat jo aiempina vuosina harjoitelleet Liettuassa. Kuva Saber Strike -harjoituksesta.

Puolustusliitto Naton monikansallisia EFP-joukot (Enchanced
Forward Presence) on saapunut Liettuaan. Kyseessä on ensimmäinen neljästä
Naton alaisuudessa toimivasta kansainvälisestä pataljoonan taisteluosastosta,
jotka sijoittuvat Baltian maihin ja Puolaan. Liettuaan sijoitetun yli 1000
sotilaan osaston johtovastuun kantaa Saksa.

Joukkoja vastaanottamassa ollut Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite sanoi uutistoimisto
Reutersin mukaan Nato-joukkojen saapuvan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

­– Tämä lähettää selkeän ja tärkeän viestin. Nato seisoo
vahvana ja yhtenäisenä, Grybauskaite totesi.

Taisteluosaston on määrä olla
täydessä valmiudessa tämän vuoden kesäkuussa. Se täydentyy vielä myöhemmin mm.
belgialaisilla, luxemburgilaisilla ja hollantilaisilla sotilailla. Ruklan
alueelle, 40 kilometrin päähän Liettuan toiseksi suurimmasta kaupungista
Kaunasista, sijoitettavalla taisteluosastolla on käytössään mm. Leopard 2A6
–taistelupanssarivaunuja, CV90 –rynnäkköpanssarivaunuja sekä PzH 2000
–haupitseja.

 

Vastareaktio
Venäjälle

Taisteluosastojen sijoittaminen Baltiaan ja Puolaan on Naton
vastareaktio Venäjän kasvaneille sotilasjoukkojen määrille Baltian
läheisyydessä, toistuneille rajaloukkauksille sekä ennen kaikkea Venäjän toimille
Krimin niemimaalla. Joukkojen sijoittamisesta neljään Nato-maahan sovittiin
viime kesänä Puolan Varsovassa pidetyssä Naton huippukokouksessa.

Liettuan logistiikkalaitoksen everstiluutnantti Valdas Dambrauskas toteaa Naton
Twitter-tilillä julkaistussa videohaastattelussa Naton olleen pakko reagoida
pari vuotta kestäneisiin tapahtumiin Ukrainassa.

– Jos Venäjä näkisi, että Nato ei reagoi, se vain rohkaisi
heitä entisestään, Dambrauskas toteaa ja lisää joukkojen sijoittamisen
rauhoittavan tilannetta.

Everstiluutnantin mukaan asiaa ei voi nähdä aggressiivisena
tekona, vaikka Venäjän mediassa asiaa on näin esitettykin.

– Enemmänkin se on poliittinen viesti Venäjän suuntaan.
Näemme mitä he tekevät, reagoimme siihen ja mielestäni vieläpä hyvin
varovaisesti.