• Uutiset

Maavoimien komentaja: ”Emme voi rakentaa puolustustamme sen varaan, että joku tulee auttamaan”

Puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa harjoitellaan kansallisin voimin nopeasti kehittyvää tilannetta.

Paavo Airo

Varusmiehet harjoittelivat Puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa Mäntyharjulla. Mukana oli taustalla näkyvää CV-panssarivaunukalustoa.

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 on parhaillaan
käynnissä. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 12 000 henkilöä, joista
3 200 on reserviläisiä ja heistä valtaosa Maavoimista.

Samoihin aikoihin harjoituksen käynnistyessä tuli kuluneeksi
80 vuotta talvisodan alkamisesta. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri
Hulkko
nosti aiheen esille Vekaranjärvellä järjestetyssä mediainfossa.

– Se, että Puolustusvoimien pääsotaharjoituksiin ei ole
osallistunut ulkomaisia joukkoja, juontaa varmaan osittain talvisodankin
ajoilta, jolloin jouduimme taistelemaan yksin. Sotilasliittoon kuulumattomana
maana emme voikaan rakentaa puolustustamme sen varaan, että joku tulee
auttamaan, Hulkko sanoi, mutta korosti samalla, etteikö Suomi ottaisi
ulkomaista apua vastaan, mikäli sitä tarjottaisiin tosipaikassa.

– Tästä harjoituksesta on kuitenkin tarkoituksellisesti
jätetty ulkomainen osaaminen pois, ja harjoittelemme kansallisin voimin
nopeasti kehittyvää tilannetta.

Harjoituksessa korostuu Maavoimien valmius sekä kaikkien
puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta.

Osallistujista 6 200 on varusmiehiä ja 2 600 Puolustusvoimien
sekä Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko korosti Suomen arvostavan muiden maiden mahdollista apua, mutta että sen varaan ei voida laskea liikaa puolustusta rakennettaessa. Kuva: Paavo Airo

Tuore
johtamisjärjestelmä M18
on harjoituksessa käytössä ja Merivoimilla ensimmäistä
kertaa. Kyseessä on täysin kotimainen Puolustusvoimien tarpeeseen rakennettu
järjestelmä, joka toimii 5G-verkossa.

Merivoimien teemana harjoituksessa on tuli-iskun väistäminen
ja ensi-iskun torjunta. Painopiste on Porvoosta itään olevalla alueella.

Merivoimien reserviläisten pääharjoitukset olivat jo kevään
ja kesän aikoihin, joten nyt puolustushaaran reserviläisiä on mukana vain
hieman yli 100.

Merivoimissa odotetaan Laivue 2020 -hankkeen myötä saatavia
uusia Pohjanmaa-luokan aluksia. Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju
ei peitellyt, miten paljon odottaa uusia aluksia.

– Olen jo tässä harjoituksessa kaivannut
Pohjanmaa-luokan tuomia suorituskykyjä. Se tuo parannusta yhteisoperaatiokykyyn
sekä parantaa muun muassa valvontaa, pintatorjuntaa ja ilmatorjuntaa, Harju
sanoi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Rynnäkköpanssarivaunut etenemässä tietä pitkin Mäntyharjulla. Kuva: Paavo Airo

Ilmavoimat ei harjoittele
Kaakossa isoja ilmataisteluja, vaan Maa- ja Merivoimien tukemista lennoillaan.

– Tärkeää on, miten mahdollisimman vähällä
lentomäärällä saadaan tavoitteita täytettyä, jolloin kustannukset pysyvät kurissa.
Ilmatilan hallinta on harjoituksessa keskeisimpiä tekijöitä ja myös näkyvimpiä
asioita Ilmavoimien osalta, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi
Jokinen
sanoi.

Rajavartiolaitoksesta harjoitukseen osallistuu 300
reserviläistä eli merkittävä osa vuodessa koulutettavien reserviläisten
määrästä, joka on noin 1 250.

Lue myös: 3.12.2019 Simulaattoreilla parempaa palautetta pääsotaharjoituksen taisteluvaiheesta

Rajavartiolaitoksen reserviläisiä pitämässä taukoa. Rajan reservistä osallistuu harjoitukseen noin 300 henkilöä. Kuva: Paavo Airo