• Kalusto

Miksi panssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan on Saksalle niin vaikea asia?

Menneisyyden painolasti näkyy yhä Saksan harjoittamassa puolustuspolitiikassa.

Tuomas Kaarkoski

Ukraina haluaisi saksalaisia Leopard-taistelupanssarivaunuja, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt.

Julkinen paine on kasvanut viikko viikolta, mutta ainakaan toistaiseksi Saksa ei ole ollut halukas lähettämään valmistamiaan Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainalle. Saksan empimisen myötä myös muiden maiden Leopard-toimitukset Ukrainaan ovat jumissa, koska panssarivaunujen lähettäminen vaatii valmistajamaan eli Saksan luvan.

Julkisuudessa Saksan päättämättömyys on kulminoitunut vahvasti maan liittokansleriin Olaf Scholziin, joka on saanut osakseen voimakasta kritisointia. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen professorin Pertti Ahosen mukaan kritiikki on oikeutettua, vaikka Scholz ei täysin yksin ajatusmaailmansa kanssa olekaan.

– Scholz liittokanslerina tietysti kantaa lopullisen päätösvastuun suurista linjoista, mutta kyllä hänen omassa puolueessaan sosiaalidemokraateissa on myös tukea tälle ajattelulle, Ahonen toteaa.

Toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan tutkimukseen erikoistuneen Ahosen mukaan Saksan vuonna 2021 muodostetussa hallituskoalitiossa on myös kuultu toisenlaisia äänenpainoja. Esimerkiksi vihreisiin kuuluva ulkoministeri Annalena Baerbock on vaatinut julkisesti vahvempaa tukea Saksalle. Samoilla linjoilla on ollut myös kolmannen hallituspuolueen eli liberaalin FDP:n keulahahmo Christian Lindner, joka toimii Scholzin hallituksen valtiovaraiministerinä. Ahosen mukaan asetelma on historiaan peilattuna erikoinen.

– Vihreiden juuret ovat 1970-luvulta vahvoista vaihtoehtoliikkeistä, joissa pasifismilla oli esimerkiksi vahva tuki. Historiaan peilaten tämä on heille erikoinen asema. Baerbockhan kävi viikko sitten viimeksi Ukrainassa ja hän on vieraillut siellä useasti, kun taas Scholz on käynyt sodan aikana Ukrainassa vain kerran.

Saksan puolustuspolitiikkaa ei tänäkään päivänä käsitellä vielä peilaamatta sitä maan synkkään historiaan. Tietyllä tavalla toisen maailmansodan jälkimainingit lyövät yhä jälkensä Euroopan jättiläisen tekemisiin.

– Historian painolasti on Saksassa yhä todella vahva. Sodan pelko on yhä vahvasti kansan muistissa, koska Saksa aloitti toisen maailmansodan ja lopulta tuhoutui itsekin pahoin sodassa. Toinen ongelmakohta on tietysti natsimenneisyys. Ukrainan alue oli yksi pahiten kärsineistä taistelutantereista, jossa Venäjä ja Saksa sotivat verisesti toisiaan vastaan. Saksassa pohditaan paljon, miltä se näyttäisi, jos saksalaiset panssarivaunut vyöryisivät taas Ukrainassa sotaan Venäjää vastaan. Vastaavasti moni Saksassa kyllä näkeekin heidän velvollisuudekseen puolustaa Ukrainaa juuri tämän taustan takia, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan monen muun Euroopan maan tavoin myös Saksassa oli sodan alussa erittäin vahva sympatia Ukrainaa kohtaan, vaikka eskalaation pelko oli myös läsnä saksalaisessa keskustelussa. Viime aikoina myös soraäänien määrä on lisääntynyt. Kummankin poliittisen laidan puolueet eli vasemmalla oleva Linke ja äärioikealla oleva AfD ovat kyseenalaistaneet Ukrainan tukemisen järkevyyttä.

– Kansan enemmistö tukee Ukrainaa yhä, mutta mielipiteet ovat jakautuneempia kuin Suomessa tai vaikka Baltiassa.

Panssarivaunujen panttaamisesta huolimatta Saksa ei ole ole ollut toimeton Ukrainan auttamisen kanssa, vaikka se on asiasta muun läntisen maailman silmätikuksi joutunutkin.

– Saksa on antanut tukea paljon jo maaliskuusta lähtien. Puola on humanitaarisesti auttanut vielä toki enemmän, mutta on Saksakin vastaanottanut yli miljoona pakolaista Ukrainasta. Sotilaallista apua Saksasta on lähtenyt rakettijärjestelmistä lähtien, mutta ehkä Saksalta olisi odotettu maan vahvan sotateollisuustaustan takia vielä enemmän, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan voi perustellusti sanoa Scholzin johtaman politiikan aiheuttaneen jo nyt Saksalle mainehaittaa maailmalla. Yhdysvallat johtaa perjantaina Saksan Ramsteinin tukikohdassa järjestettävää kokousta, jossa noin 50 maan edustajat koordinoivat Ukrainan auttamista. Suomesta paikalla ovat puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) ja Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen

– Olen aika varma, että ne Leopardit liikahtavat. Se ei välttämättä tapahdu heti kokouksen päätteeksi. Voi olla, että Saksa kasvojen säilyttämisen takia julkistaa ensin muuta apua ja ilmoittaa harkitsevansa panssarivaunujen lähettämistä ja tekee sen jälkeen päätöksen vaunujen lähettämisestä viikon tai kahden päästä, Ahonen ennakoi.