Jos katastrofi iskee, ihmiseltä olisi hyvä löytyä kotoaan varautumistarvikkeita ainakin kolmeksi vuorokaudeksi eli 72 tunniksi. Kotivara on kuitenkin muutakin kuin vettä ja ruokaa sotatilanteen varalle.
– Todennäköisiä häiriötilanteita ovat esimerkiksi se, että kaivinkone kolhaisee vesiputkea tai sähköt katkeavat jostain syystä. Tai tulet kipeäksi, etkä pääse kauppaan, tai pankkikorttisi ei toimikaan kassalla, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) varautumisasiantuntija Essi Kulju.
Kulju on taustaltaan kotitalousopettaja. Hän kiinnostui varautumisesta Martoissa käydyn 72 tuntia -kouluttajakoulutuksen kautta ja päätyi SPEKin 72 tuntia -varautumissuosituksen koordinaattoriksi.
Nykyään suositus kotivarasta on vähintään kolme vuorokautta. Ennen se oli viikko, sitä ennen kaksi viikkoa.
– Tämä ei siis ole mikään uusi asia. Nämä aiheet ovat nyt vain alkaneet kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän.
Mitä kotoa olisi sitten hyvä löytyä? Ruoan olisi hyvä olla sellaista, mitä tulee syötyä muutenkin. Jos voi suosia kylmänäkin alas meneviä ruokia, niin kannattaa tehdä. Sellaisia voivat olla erilaiset säilykkeet kuten hedelmät, pavut tai lihat ja tonnikala. Lisäksi ruoan kypsentämiseen on hyvä olla jokin väline, esimerkiksi retkikeitin.
Kuljun mukaan tarkoituksena on, että ruokavarannot pyörisivät normaalin arkielämän rytmin mukana. Tarkoitus ei siis ole hillota kaapin perällä vuosia vanhaa tonnikalapurkkia vaan olla syömättä kaikkea ruokaa kauppareissujen välissä.
Vettä olisi hyvä varata noin kaksi litraa henkilöä kohti per päivä. Yksin asuvalle tämä tarkoittaisi vähintään kuuden litran kotivaraa.
– Ihmisten varastoista puuttuu usein vesi, vaikka se on yksi tärkeimmistä. Tietysti viranomaiset pystyttävät vedenjakelupisteen, jos vesi katkeaa pidemmäksi aikaa, mutta ennen sitä ihminen tarvitsee jo vettä.
Kulju vinkkaa myös, että kannattaa opiskella vessanpöntön käyttäminen ilman huuhtelumahdollisuutta ennen kuin on tilanne päällä.
Elintarvikkeiden lisäksi kotoa olisi hyvä löytyä jokin valonlähde sekä paristokäyttöinen radio, josta voi kuunnella virallisia tiedotteita. Radiota varten on varattava myös paristoja. Näillä elementeillä pääsee jo pitkälle.
– Vaikka ei olisi kaikkea, on aina parempi olla jotain. Vedestä kannattaa aloittaa.
Varautumista voi jatkaa peruselementtejä pidemmälle. Esimerkiksi talven sähkökatkoihin voi varautua lämpimillä vaatteilla ja makuupusseilla. Jos itsellä ei ole mahdollisuutta hankkia kaikkea, voi käyttää myös luovempia keinoja.
– Jos asuu kerrostalossa, ei kaikilla tarvitse olla radiota, vaan silloin voi sopia tulevansa kuuntelemaan tiedot naapuriin. Siinä tapauksessa hyvää varautumista on ehkä tervehtiä naapuria rappukäytävässä normaaliolojen aikaan, Kulju naurahtaa.
Varautuminen on siis muutakin kuin rahalla saatavia tarvikkeita. Se on suunnittelua, fyysistä toimintakykyä ja henkistä resilienssiä. Kahteen ensimmäiseen on kenties helpompaa panostaa, mutta miten voi varautua henkisesti kriisiaikoihin, jos ei ole ikinä kokenut sellaisia?
Yksi vinkki ovat rutiinit. Hyvät rutiinit voivat kannatella mieltä myös kriisin aikaan. Toinen on materiaalien ja osaamisen kerryttäminen. Kun ruokaa ja vettä löytyy kaapista, mieli voi olla levollisempi. Vastaavasti jos on käynyt maanpuolustus- tai ensiapukursseja, voi luottaa oman toimintakykynsä säilymiseen paremmin.
– Pitää myös myöntää itselleen, että mitä tahansa voi tapahtua. Yleensä emme voi itse vaikuttaa kriisiaikojen alkamiseen, joten täytyy asennoitua niin, että sellaistakin voi käydä meistä huolimatta.
SPEKin vuosi sitten tekemässä kyselyssä 35 prosenttia vastaajista kertoi olevansa varautunut melko tai erittäin hyvin.
Kulju arvioi, että korona-aika ja Ukrainan sota ovat muistuttaneet ihmisten mieliin, että varautumisesta on hyötyä. Toisaalta uhkakuvat ovat olleet aika suuria, vaikka edelleenkin todennäköisintä on esimerkiksi veden katkeaminen täysin muista, inhimillisemmistä syistä.
– Toisaalta, jos on varautunut pieniin uhkiin, ehkä olisi valmiimpi myös isompiin kriiseihin. Tilanteesta riippumatta ihmisten perustarpeet ovat samanlaiset; tarvitaan lämpöä, suojaa, vettä ja ruokaa. Ja jos katsoo, mitä Ukrainassa tapahtuu, niin veden ja sähkön puute aiheuttavat siellä ongelmia.
