MPK elää vahvan kasvun aikakautta ja tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon lukujen perusteella tahti ei ole ainakaan hidastumassa. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kursseja on järjestetty 1708. Viime vuoteen verrattuna kasvua on 15 prosenttia. Koulutuspäivien määrä puolestaan on kasvanut peräti 21 prosenttia (63 170 koulutuspäivää).
MPK:n koulutusjohtajan Kari Pietiläisen mukaan entistä useampi MPK:n kursseille osallistunut käy aiempaa useammalla MPK:n kurssilla.
– Meille tulevat käyvät entistä enemmän kursseja vuoden aikana. Tämä trendi näkyi jo viime vuoden lopulla ja nyt se näyttää jatkuvan yhä. Toki toiminta on yleisestikin kehittynyt ja olemme saaneet entistä enemmän vapaaehtoisia mukaan tekemiseen, Pietiläinen toteaa.
Pietiläisen mukaan varsinkin ase- ja ampumakoulutus vetää yhä enemmän innokkaita puoleensa. Esimerkiksi hän nostaa eteläisen Suomen ammuntakurssit, jotka menivät Pietiläisen mukaan käytännössä heti täyteen.
Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus kattaa yhteensä 71,1 prosenttia MPK:n alkuvuoden koulutuspäivistä. Ampumaratojen ja myös kouluttajien määrä on Suomessa rajallinen. Pietiläisen mukaan suurin osa ymmärtää nämä realiteetit.
– Pettymyksiä on varmasti tullut joillekin, mutta ehkä nämä kanavoituvat enemmän piirien suuntaan. Ammunnan sisältäkin löytyy erilaisia tapauksia. Esimerkiksi tarkka-ammuntakursseille on ollut poikkeuksellisen paljon tunkua, vaikka määrät ovat hyvin rajalliset. Teoriapuolen voi suorittaa helposti, mutta käytännön puolelle paikkoja ei yksinkertaisesti riitä, Pietiläinen havainnollistaa.
Pietiläisen mukaan Ukrainan sota vaikuttaa yhä suomalaisten kouluttautumisintoon. MPK:n kannalta onni on ollut myös siinä, että kursseille osallistuneiden kouluttajien määrä on kasvanut sekin 19 prosenttia.
– Kouluttajamäärä on kehittynyt positiivisesti. Onhan tätä tekemistä meillä paljon. Koville osaajille on kysyntää nyt jo aika maksimaalisesti. Tätä tilannetta meidän pitää tarkkailla jatkossakin, Pietiläinen sanoo.
Koulutusjohtaja uskoo kasvutrendin kantavan vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla, vaikka lomakausi määriä aina vähän rokottaakin. Ensi vuoden suunta riippuu Pietiläisen mukaan pitkälti rahoituksesta.
– Seuraamme milloin rajat tulevat vastaan. Ensi vuodelle saatavat resurssit ratkaisevat samalla myös pitkälti koulutusvolyymin tason.
Ainoa negatiivinen tulos alkuvuoden tuloksessa on koulutukseen osallistuneiden nuorten määrä, joka on laskenut neljä prosenttia.
Pietiläinen uskoo lukeman kääntyvän vihreäksi vuoden loppuun mennessä. Samalla hän kuitenkin myöntää, että nuorten suhteen riittää vielä töitä.
– Oppilaitosyhteistyössä on paljon potentiaalia koko valtakuntaa ajatellen. Kouluissa tunnettavuustyössä on vielä jalkatyötä tehtävänä, että esimerkiksi rehtorit oppivat tietämään
