• Uutiset

Nykyistä nopeampaa reagointia

Kaavailtu lakimuutos mahdollistaisi 25 000 reserviläisen käskemisen kertausharjoitukseen välittömästi.

Puolustusvoimat

Lakimuutoksilla halutaan taata kyky reagoida noeammin esimerkiksi hybridisodan uhkiin.

Asevelvollisuuslakiin ollaan tekemässä muutosta, jonka
turvin enimmillään 25 000 reserviläistä voitaisiin käskeä kertausharjoituksiin
välittömästi ilman nykyistä kolmen kuukauden minimiviivettä. Asiasta uutisoineen
Helsingin Sanomien mukaan lainkohdat on tarkoitus ottaa käyttöön
poikkeustilanteissa, jotka vaativat välittömiä sotilaallisia toimia.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) pitää ideaa tervetulleena. Savolan mukaan
lähikriisit ovat näyttäneet selkeästi, että nopealle reagointikyvylle on
entistä enemmän tarvetta.

– Tämä on myönteinen avaus, jota olemme itsekin
peräänkuuluttaneet, kun kriisien luonne on muuttunut. Avainasemassa tässä on
sijoitusmenettely ja miten se hoidetaan. On oikeasti valikoitava sellaisia,
jotka pystyvät irtautumaan tehtäviin ilman ongelmia.

Uusi lainsäädäntö tulee eduskunnan käsiteltäväksi
todennäköisesti keväällä.

– Nyt suunnitelmat ovat vielä karkeat. Reserviläisliitto
haluaa luonnollisesti asiantuntijana antaa lausunnon, kun on lakiesityspohja
olemassa ja asia on tulossa käsittelyyn.

Savolan mukaan on myös ensisijaisen tärkeää, että nopeaa
kertausharjoituskäskemistä testataan kunnolla, jos lakiesitys lopulta toteutuu.

– Tätä pitää ehdottomasti testata käytännössä, kun
lainsäädäntö on voimassa, jotta tiedämme, mitkä asiat toimivat käytännössä ja
mitkä eivät.

HS:n mukaan valmiuden kohottamista koskevat nopeat kertausharjoitukset
tulisivat koskemaan lähinnä 20–25-vuotiaita reserviläisiä. 

Ylärajat nousevat

Samassa uudistuksessa ollaan myös nostamassa
kertausharjoitusten enimmäismääriä. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan vuorokausien enimmäismäärät halutaan
tuplata nykyisestä. Kertausharjoitusten nykyiset enimmäismäärät ovat
koulutuksesta riippuen 40, 75 tai 100 vuorokautta

– Nykyisillä kertausharjoitusmäärillä jo tuo nykyisen
maksimäärän saavuttaminen on harvojen herkkua. Vapaaehtoisia harjoituksiahan ei
näihin lukuihin lasketa. Mahdollisen tilanteen kiristyessä on syytä saada
sodan ajan joukot hyvään iskuun, ennen kuin valmiuslakeja otetaan käyttöön.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi on hyvä tarkistaa lakeja koskien joukkojen
käskemisestä harjoituksiin ja harjoitusten maksimimääriin, Reserviupseeriliiton
puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa.