• Uutiset

Päijät-Hämeen maakuntakomppania on sopeutunut varuskuntalakkautukseen

Hämeen rykmentin lakkauttamisesta huolimatta Päijät-Hämeessä riittää yhä maanpuolustustahtoa.

Puolustusvoimat

Monet maakunnat menettivät joukko-osaston viime vuosikymmenen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Paikallispuolustusharjoitukset voivat kuitenkin näkyä niilläkin paikkakunnilla, joilla ei enää varuskuntaa ole. Kuvituskuva.

Puolustusvoimat on keskittänyt toimintojaan enenevässä määrin isoihin joukko-osastoihin, minkä vuoksi useat Suomen maakunnat ovat jääneet vaille omaa varusmiehiä kouluttavaa varuskuntaa. Paikallisjoukkojen toiminnan osalta tulee huomioida monta eri seikkaa, kun varuskuntaan, johon joukko tukeutuu, voi olla pitkä matka.

Viimeisimmän, vuosina 2012–2014 toimeenpannun puolustusvoimauudistuksen seurauksena monet maakunnat menettivät oman joukko-osaston. Näin kävi myös Päijät-Hämeessä, kun Lahdessa toiminut Hämeen rykmentti lakkautettiin.

Päijät-Hämeen maakuntakomppanian (PHMAAK) päällikön Tommi Tirkkosen mukaan rykmentin lakkauttaminen aiheutti komppanian toimintaan selkeän notkahduksen, josta toipumiseen on mennyt useita vuosia.

– Rykmentin aikana harjoitusten varustaminen oli varsin helppoa. Varusmiehiä kouluttavasta joukko-osastosta löytyi tarvittaessa myös vaadittavat oikeudet omaavia ammattisotilaita kouluttamaan reserviläisiä. Tämä mahdollisti muun muassa laajamittaisen laskeutumis- ja voimankäyttökoulutuksen. Myös varuskunnan palloilu- ja kamppailusalit olivat PHMAAK:n käytössä, mikä mahdollisti säännöllisen ja omaehtoisen harjoittelun, Tirkkonen sanoo.

Hämeen rykmentin lakattua sen tuki ja tilat poistuivat, ja esimerkiksi reserviläisten tärkeänä pitämä yhteinen kamppailu- ja voimankäyttöharjoittelu näivettyi Tirkkosen mukaan pitkäksi aikaa. Tällä hetkellä se pyörii maakuntakomppanialaisten omalla kustannuksella.

Parin lamautumisvuoden jälkeen kuitenkin sopeuduttiin uuteen tilanteeseen, ja viimeiset vuodet PHMAAK:ssa on menty vahvasti eteenpäin. Nykyisin joukot tukeutuvat Hattulassa sijaitsevaan Panssariprikaatiin.

– Monessa suhteessa on selkeästi ohitettu se taso, jolla oltiin ennen rykmentin lakkauttamista. Eikä Päijät-Hämeen maakuntakomppania tietenkään täysin irrallaan kaikesta ole, vaan Panssariprikaatin alaisuudessa meillä on mahdollisuudet hyödyntää sen resursseja.

Suurimmaksi haasteeksi Tirkkonen mainitsee logistiikan. Panssariprikaatin varastoilla pitää asioida virka-aikaan, ja matka on lisääntynyt 100 kilometrillä suuntaansa.

– Se edellyttää reserviläisiltä päivätöiden järjestelyä sekä kaluston nouto- että palautusvaiheessa.

PHMAAK:lla on useita vapaaehtoisia 1–3 päivän harjoituksia läpi vuoden ja komppanian reserviläiset käyvät erilaisilla Maanpuolustuskoulutus MPK:n kursseilla aktiivisesti. Suurin osa harjoituksista toteutetaan Hollolan Hälvälässä.

Maakuntakomppaniaan sitoumuksen tehneillä reserviläisillä on kuitattuna henkilökohtainen varustus, pois lukien taisteluvarustus ja suojamateriaali.

– Joukkokohtainen varustus, kuten aseet, suojaliivit ja kypärät jaetaan aina harjoituskohtaisesti.

Aktiiviset reserviläiset ovat merkki korkeasta maanpuolustustahdosta

Reserviläinen kysyi Lahdessa sijaitsevan Hämeen aluetoimiston päälliköltä everstiluutnantti Hannu Koivistolta ja Panssariprikaatin esikuntapäälliköltä everstiluutnantti Janne Hakaniemeltä, miten Puolustusvoimat pitää yllä näkyvyyttään Päijät-Hämeen kaltaisissa, varuskunnattomissa maakunnissa.

– Päijät-Hämeessä näkyvin tapahtuma Puolustusvoimien näkökulmasta on sotilassoittokuntien kesäkiertue. Myös paikallispuolustusharjoitukset ja syksyisin toteutettavat kutsunnat ovat tärkeitä kanavia Puolustusvoimien näkyvyyden lisäämiseksi. Aluetoimistosta ollaan mukana eri neuvottelukunnissa ja työryhmissä, joista keskeisimpiä on Päijät-Hämeen maanpuolustustyön johtoryhmä. Ryhmässä on edustettuna maakunnan kaikki tärkeimmät veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt. Myös maakuntajoukot toimivat aktiivisesti, Koivisto sanoo.

Entä onko havaittu, että maanpuolustustahto olisi laskenut Päijät-Hämeessä?

– Kun katsomme aikaa viimeisimmästä puolustusvoimauudistuksesta tähän päivään, ei merkittävää vaikutusta maanpuolustustahtoon ole ollut nähtävissä. Yksi mittari maanpuolustustahdolle on reserviläisten aktiivisuus tehdä sitoumuksia maakuntajoukkoihin. Sillä mittarilla arvioituna voidaan sanoa, että maanpuolustustahto Päijät-Hämeessä on vahva, Koivisto vastaa.