Pitkään varsinkin länsimaissa ehdittiin tuudittautua ajatukseen, jossa laajamittainen maasodankäynti kuuluu historiaan. Tämän varjolla eri maiden armeijat ajoivat resurssejaan alas ja jättivät jäljelle vain kovimman kärjen. Ukrainan sota romutti kuitenkin haavekuvat kertalaakista monessa Euroopan maassa. Yleiseen asevelvollisuuteen pohjaava Suomi on ollut monesti poikkeus muiden maiden joukossa ja näin on ollut tälläkin kertaa. Maavoimien kivijalka eli jalkaväki on Suomessa kunnossa.
– Meillä on tehty pitkään ja systemaattisesti työtä. Se näkyy nyt. Kehityshankkeita on tehty pitkäjänteisesti. Ukrainan sota on nostanut esiin sen, että jalkaväen rooli ei ole kadonnut mihinkään. Viime kädessä se on aina jalkaväki, joka alueen valtaa tai pystyy pitämään, jalkaväen tarkastajana toimiva eversti Juhana Skyttä toteaa.
Tarkastajana Skytän vastuulla on ohjata jalkaväen koulutusta ja olla mukana valmistelemassa jalkaväkeen liittyviä materiaalihankintoja. Maavoimien esikunnassa Mikkelissä työskentelevän Skytän mukaan jalkaväen peruselementit ovat yhä samat, mutta tämä ei tarkoita silti missään umpiossa elämistä. Tekniikka ympärillä kehittyy kovaa vauhtia ja jalkaväen tulee pysyä kehityksessä mukana.
– Teknologinen kehitys on ollut kovaa ja sellaisena se tulee varmasti jatkumaankin. Droonit ja erilaiset satelliittiteknologiat ovat tehneet taistelukentästä läpinäkyvämmän. Vihollisen joukkojen liikkeistä saadaan tietoa jo paljon aikaisemmin omalla lentotiedustelulla. Vastaavasti tämä edellyttää meiltä entistä parempaa suojautumista ja joukkojen hajauttamista kuin aiemmin.
Myös Puolustusvoimat on lisännyt droonit osaksi jalkaväen koulutusta. Viimeisimpänä lisänä mukaan ovat tulleet amerikkalaisvalmisteiset Parrot-lennokit.
– Lennokit ovat arkipäiväinen osa joukkoja ja taistelua tätä nykyä. Lisäksi niillä on myös koulutukseen iso vaikutus. Voimme tähystää omia joukkoja ja tuoda konkreettisesti esiin omat heikkoudet ja kehittämiskohteet.
Teknologisesta kehityksestä huolimatta keskiössä on yhä kuitenkin jalkaväen taistelija. Kuinka iso ongelma suomalaisten rapistuva kuntopohja on jalkaväelle?
– Jalkaväessä tarvitaan tietysti kykyä liikkua omalla lihasvoimalla, mutta en näe tällä hetkellä radikaalia kriisiä. Sopivilla valinnoilla pärjäämme tällä hetkellä ihan hyvin. Materiaalin puolella pyrimme tietysti kiinnittämään huomiota kannettavaan kuormaan, jotta se olisi mahdollisimman kevyt.
Yksittäisen taistelijan varustukseen ollaankin panostamassa paljon. Tästä esimerkkejä ovat muiden Pohjoismaiden kanssa tehty yhteinen taisteluasu, kesällä yleisölle esitellyt Sakon versiot nykyisen RK62-rynnäkkökiväärin seuraajasta sekä lisäpanostukset pimeänäkökykyyn.
– Pimeätoimintalaitteet tuovat valtavasti mahdollisuuksia. Taidolla on tässä suuri merkitys, kuinka uusia taitoja pystytään omaksumaan ja hyödyntämään. Lisäksi meillä on meneillään jalkaväen tulituen kehittäminen, jossa selvitetään lähitulituen kehittämiseksi erilaisia ratkaisuja. Tutkimusta tehdään sinkojen ja kranaattikiväärien osalta. Ukraina on osoittanut, että tulituen tulee ulottua aina viimeisiin metreihin saakka ja se on keskeinen kohta tässä meidänkin projektissa, Skyttä sanoo ja toteaa ensimmäisten koeammuntojen siintävän edessä jo tulevana talvena.
Yksittäisen taistelijan varusteiden kohdalla omaa rooliaan näyttelee suuri reservi ja valtava sodanajan vahvuus.
– Hankintamäärät etenevät, mutta taistelijan osalta tarvitsemme lisähankintoja jatkossakin. Sodanajan vahvuus on suuri ja materiaalia tulee arvioida tehtäväkohtaisesti. Jossain tarvitaan parempaa liikkuvuutta ja jossain taas raskaampaa suojaa. Kaikille ei ole uusinta materiaalia ja varusteita on eri vuosikymmeniltä.
Nato-jäsenyys ei tarkastajan mukaan suoraan vaikuta jalkaväen koulutukseen, mutta liittolaisuus heijastuu silti moneen asiaan.
– Suomen Puolustusvoimilla on edelleen vastuu oman alueen puolustamisesta. Samat kyvyt ja taidot tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessakin. Harjoitustoiminnassa kansainvälisyys toki näkyy jo nyt vahvasti ja Nato-jäsenyys on lisännyt yhteistoimintaa entisestään. Meidän toimintaa kohtaan on ollut kiinnostusta jo aiemmin, mutta jäsenyys on lisännyt kiinnostusta muiden maiden silmissä entisestään, Skyttä sanoo.
Skytän mukaan suomalaiset joukot kestävät enemmän kuin hyvin vertailun kansainvälisiin verrokkeihin.
– Varustus ja koulutus kestävät vertailun kansainvälisesti. Meillä on erittäin tehokas koulutusjärjestelmä. Sen on oltava näin, koska palvelusaika on oikeasti lyhyt. Opetuksessa ei ole luppoaikaa, kun sitä vertaa mihin tahansa muuhun maahan. Koulutus on tehokasta, vaikka yksittäisellä sotilaalla voi toisin joskus tuntuakin, kun sitä odotteluakin joskus yhä on, Skyttä naurahtaa.
Kuka?
- Jalkaväen tarkastaja eversti Juhana Skyttä
- Ikä: 53
- Kotipaikkakunta: Helsinki
- Aiemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä, sektorijohtajana ja osastoesiupseerina Maavoimien esikunnassa sekä pataljoonan komentajana Panssariprikaatissa.
