Maavoimien kalusto uudistuu tulevina vuosina, ja Panssariprikaatissa tämä näkyy konkreettisesti etenkin varuskunnan laajentamisen muodossa. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Daavidin lingon (David´s Sling) pääkoulutuspaikka tulee olemaan Panssariprikaati Hattulassa. Järjestelmä otetaan käyttöön 2020-luvun loppuun mennessä, ja tämä edellyttää uusia tiloja sekä uusia virkoja, joita prikaatille on jo osoitettu muutamia ja lisää on vielä tulossa.
Rakentamisenkin tulisi olla valmista tämän vuosikymmenen lopulla. Kyseessä on kymmenien miljoonien eurojen rakennushanke, mutta tarkkaa summaa Puolustusvoimat ei vielä kerro. Hallien lisäksi varuskuntaan tarvitaan esimerkiksi uusia koulutustiloja, joissa voidaan käyttää muun muassa simulaattoreja. Rakentamista on valmisteltu, ja tavoitteena on aloittaa työt joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.
Daavidin linko paikkaa aukkoa, jonka ItO 96- eli Buk-ilmatorjuntajärjestelmästä luopuminen jätti. Korkein torjunta on ollut viime aikoina hävittäjien vastuulla, mutta nyt myös Maavoimat saa tähän korkean luokan suorituskykyä.
– Varusmieskoulutuksen volyymeihin tämä ei Panssariprikaatissa vaikuta. Järjestelmää aletaan kouluttaa heti kun se on mahdollista. Yksikkölukumäärät eivät tule kovin isoja olemaan, everstiluutnantti Kai Naumanen kertoo Daavidin lingon käyttöönotosta.
Naumanen toimii Panssariprikaatin esikuntapäällikkönä ja on aiemminkin työskennellyt hankkeen parissa Maavoimien esikunnassa.
Daavidin linko tulee näkymään myös Lohtajan harjoitusalueella Kokkolassa, joka kuuluu Panssariprikaatin käyttämiin harjoitusalueisiin.
Mekanisoiduista joukoistaan tunnettu Panssariprikaati saa muutakin uutta kalustoa tulevina vuosina. Hallitus päätti hiljattain nostaa puolustusmenoja kohti kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta ja satsata erityisesti Maavoimien kalustoon.
Panssariprikaatin komentaja eversti Juhana Skyttä kertoo, että joukko-osaston kannalta kaikkein kiireellisintä olisi korvata BMP-2-rynnäkköpanssarivaunut nykyaikaisemmalla kalustolla.
– BMP-2:t ovat jo niin vanhaa kalustoa, että ne eivät enää vastaa tämän päivän tarpeisiin. Niiden pimeätoimintakykyä on meillä jo parannettu päivityksellä, mutta harva maa Euroopassa niitä enää käyttää, Skyttä kommentoi.
Taistelupanssarivaunujen elinjaksopäivitykset ajoittunevat vuosikymmenen vaihteeseen, Skyttä arvioi. Siitä, kuinka pitkään nykyiset Leopard-panssarivaunut pysyvät Suomen käytössä, ei ole vielä tehty päätöksiä ja milloin mahdollisesti hankitaan uudempia vaunuja.
Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantuminen avaa Skytän mukaan mahdollisuuksia koulutukseen Panssariprikaatinkin joukkojen näkökulmasta.
– Miinojen avulla voidaan voittaa aikaa. Niiden avulla voidaan suojata paikkoja, joihin ei riitä joukkoja. Pystytään estämään viholliselta alueiden käyttö ja hankaloittamaan esimerkiksi panssarimiinojen raivaamista ja kulkua, Skyttä sanoo.
Hän huomauttaa myös, että nykyaikana tarjolla on monipuolisempi tarjonta erilaisia miinoja kuin aikana ennen Ottawan sopimukseen liittymistä.
Lue myös
-
Kalusto
