Harvalla on kokemusta panssarivaunuilla ajamisesta ennen varusmiespalvelukseen astumista. Onni Tannerilla oli. Perheen omistaman Mil-safarit-yrityksen kautta monenlainen kalusto ja sen huoltaminen oli tullut nuorelle miehelle tutuksi, ja taustalla lienee ollut vaikutusta siihen, että Tanner päätyi Panssariprikaatiin saapumiserässä 2/2024. Tanner viihtyi palveluksessa, toimi Leopard-joukkueen varajohtajana ja kotiutui viime heinäkuussa kersanttina.
– Panssarivaunua ajamaanhan oppii kyllä nopeasti, mutta tietenkin minulla oli kiinnostusta vaunuja kohtaan ja yrityksellemme oli hyvä, että sain intistä koulutusta hommaan. Siitä olen ollut eniten kiitollinen, Tanner sanoo.
Mil-safarit on Uudenmaan Pornaisissa toimiva elämyspalveluyritys, joka tarjoaa erilaisille ryhmille esimerkiksi virkistyspäiviä, polttari- tai syntymäpäiväohjelmaa. Niihin osallistuvat vieraat pääsevät ajamaan firman omistamilla panssarivaunuilla ja muulla kalustolla, opastuksen kera. Tanner on kotiuduttuaan armeijasta työskennellyt Mil-safareilla huoltaen ajoneuvoja ja ohjeistaen ihmisiä ajamaan vaunuilla.
Intti sujui Tannerilta hyvin, mistä osoituksena hän sai kenraaliluutnantti Pasi Välimäeltä Maavoimien komentajan kolikon ja kotiutumisjuhlassa Panssariprikaatin komentajalta eversti Juhana Skytältä kunniakirjan sekä puukon. Työpaikkaa kesäkessuna tarjottiin, ja vaikka se Tanneria houkutteli, päätti hän kuitenkin palata kotiin työskentelemään Mil-safareille.
– Toisaalta olen miettinyt, jos jatkokouluttautuisin vielä. Vaihtoehtoja on. Myös MPK:n kursseja on tarjottu, simulaattoriharjoittelua muun muassa.
Mil-safarien ajoneuvojen lista on pitkä. Kaikkein ylpein Tanner sanoo olevansa T-34-85-panssarivaunusta eli ”Sotkasta”, jota on käytetty Stalingrad-elokuvan kuvauksissa 1990-luvulla. Tunnettuja yrityksen omistamia safariajoneuvoja ovat myös esimerkiksi T-55-taistelupanssarivaunu, neljä Saurer-rynnäkköpanssarivaunua, MT-LB-miehistönkuljetuspanssarivaunu, BMP-1-rynnäkköpanssarivaunu sekä Charioteer-taistelupanssarivaunu.
Osa kalustosta on siis länsimaista ja osa Neuvostoliitonkin aikaista. Yksi Leopard 1 -ajoharjoitteluvaunukin löytyy. Kaluston iästä ja valmistusmaasta riippuen tekniikassa on eroja.
– Meille helpoimpia huollettavia ovat nämä T-sarjalaiset eli vanhat venäläiset vaunut. Niissä moottorin yläluukun avaamalla pääsee helposti käsiksi osiin. Länsimaiden vaunuissa esimerkiksi Leopardin öljynvaihto tai moottorin korjaaminen vaatii paljon taitoa. Onneksi meillä Suomen armeijalla onkin hyvä huolto-organisaatio. Mil-safareilla ei ole ihan samanlaisia työkaluja esimerkiksi moottorin irrottamiseen muutamassa tunnissa.
Myös vaunujen ohjaustavoissa on eroja. Osaa ohjataan ratilla ja osaa sauvoilla. Tannerin mukaan rynnäkköpanssarivaunuista monet vieraat ovat sanoneet niillä ajamisen olevan tavallaan jopa helpompaa kuin autolla.
Länsimaisetkin vaunut ovat kuitenkin ajo-ominaisuuksiltaan melko yksinkertaisia, mistä osoituksena suomalaiset varusmiehet oppivat lyhyessä ajassa operoimaan uusimmilla Leopardeillakin vuoden palveluksen aikana.
-
Kalusto
