• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Pia Lindell ylennettiin harvaan naismajureiden joukkoon

Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell ehti armeijaan juuri ja juuri vuonna 1996 ennen kuin olisi ollut yli-ikäinen. Lindell sanoo olevansa kiitollinen mahdollisuudesta, joka tuolloin aukesi.

Paavo Airo

Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtajana työskentelevä Pia Lindell ylennettiin itsenäisyyspäivänä 2024 majuriksi reservissä.

Pia Lindell on kulkenut reservissä pitkän ja monipuolisen tien. Saapumiserässä 2/1996 Helsingin ilmatorjuntarykmentissä naisten vapaaehtoiseen palvelukseen astunut Lindell ehti juuri ja juuri armeijaan ennen kuin olisi tullut yli-ikäiseksi. 28 vuotta myöhemmin, itsenäisyyspäivänä 2024 hänet ylennettiin majuriksi reservissä. Saavutus on harvinainen Suomessa, vaikka toki tulevaisuudessa reservin naismajureiden määrä kasvaa, kun yhä useampi on käynyt Reserviupseerikoulun.

Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtajana työskentelevä turkulainen Lindell sanoo olevansa kiitollinen, että ehti armeijaan sen mahdollistuttua 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1995 palveluksen aloitti ensimmäinen pieni porukka naisia, eikä vielä seuraavanakaan vuonna suuri joukko.

– Itselläni oli pelko, että hyväksytäänkö minut armeijaan, kun kyseessä oli viimeinen mahdollinen vuosi minulle, vuonna 1967 syntynyt Lindell muistelee.

Noin kymmenen vuoden ikäero palvelustovereihin näkyi tietyissä asioissa.

– Ei ollut ihan samat jutut poikien kanssa. Toisaalta ehkä minulle ei viitsitty kaikkea sanoakaan, mitä olisi mieli tehnyt, kun olin vähän vanhempi naisihminen. Varmaan siinä oli kantahenkilökunnallakin vähän sellaista hakemista vielä, kun kyseessä oli niin uusi asia. Nykyään se on niin normaalia kaikille ja yhteistuvat ynnä muut tuovat ihan erilaista synergiaa.

Kipinän armeijaan menemiselle Lindell sai kotoa. Hän sanoo perheensä olleen maanpuolustushenkinen, ja myös ammattisotilaita on suvussa ollut. Lindell miettii, että kenties, jos nuorempana olisi inttiin päässyt, olisi hänkin saattanut päätyä sotilasuralle.

Maanpuolustus on kuitenkin pysynyt merkittävänä osana Lindellin elämää asepalveluksen jälkeen. MPK:n koulutus ja Puolustusvoimien kertausharjoitukset ovat tulleet tutuiksi, ja kokemuksesta on hyötyä Naisten Valmiusliiton johtamisessa.

Liiton koulutus ei ole sotilaallista, vaan valmistaa maanpuolustusta ja viranomaisia tukevaan toimintaan sekä kehittää henkilökohtaisia tietoja ja taitoja. MPK ja Puolustusvoimat tukevat koulutusta, ja kursseja järjestetään armeijan harjoitusalueilla.

– Kerätyn tilaston mukaan tyypillisin harjoituksiimme osallistuva nainen on yli 45-vuotias, korkeasti koulutettu ja Etelä-Suomesta. Joillekin kursseillemme pääsee 16-vuotiaanakin, osaan vaaditaan 18 vuoden ikä. Yleensä huomaa, että kun perhearki ja kiireet ovat helpottaneet, on kiinnostusta toimintaamme. Jonkin verran näkee äiti-tytär-yhdistelmiäkin. Koetaan yhdessä jotain vähän poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Naisten Valmiusliitto järjestää vuosittain kaksi isoa NASTA-harjoitusta ja kolmesta viiteen PikkuNASTA-harjoitusta. Erona on tarjottavien kurssien ja mukaan mahtuvien osallistujien määrä. Isommat NASTA:t keräävät 300–400 osallistujaa. Harjoitukset täyttyvät yleensä melko nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Liitossa on todettu Facebookin ja Instagramin tavoittavan kohderyhmää hyvin, mutta myös NASTA-uutiskirjeet toimivat, samoin kuin puskaradio. Myös erilaisissa maanpuolustustapahtumissa esilläolo on lisännyt ihmisten tietoisuutta koulutuksesta.

Kansainvälistäkin kiinnostusta liittoa kohtaan on ollut viime vuosina. Marraskuussa brittiläisen The Guardianin toimittaja oli tutustumassa NASTA-harjoitukseen Lohtajalla. Joulukuussa liiton viestintä- ja järjestöpäällikkö Suvi Aksela oli Yhdysvalloissa Naval War Collegen Women, Peace and Security -symposiumissa kertomassa toiminnasta. Mukana oli myös edustus MPK:sta ja Lotta Svärd Säätiöstä.

Usein puhutaan varusmiesten ja reserviläisten fyysisestä kunnosta, mutta Lindell painottaa sen huolehtimisen tärkeyttä myös heille, jotka eivät armeijan reserviin kuulu. Samoin henkisen kunnon.

– Fyysiseen hyvinvointiin pitäisi jokaisen kiinnittää huomiota, ja se tuo myös psyykkistä hyvinvointia. Toivoisin myös jokaisen huolehtivan ihan peruskansalaistaidoista, että olisi jonkinlaista käsitystä esimerkiksi ensiavun antamisesta ja alkusammutuksesta. Eikä henkinen kriisinkestävyyskurssikaan huono olisi, että osattaisiin valmistautua etukäteen mahdollisiin pieniinkin poikkeaviin tilanteisiin. Henkinen kriisinkestävyys luo pohjan muiden toimintojen onnistumiselle.