Merivoimat uudistaa kalustoaan raskaalla kädellä. Kolme miinalaivaa (jo 2013 poistunut Pohjanmaa ja kaksi Hämeenmaa-luokan alusta) sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä korvataan vuosikymmenen lopulla neljällä uudella Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetilla.
Hanke tunnetaan nimellä Laivue 2020. Se on parisen vuotta myöhässä, mutta nyt kaikkien alusten odotetaan olevan Merivoimien käytössä vuoteen 2029 mennessä. Hanketta ovat viivästyttäneet vaativa suunnitteluprosessi, korona sekä Ukrainan sodan erilaiset vaikutukset.
Miinat ovat olleet Suomen meripuolustuksen keskeinen kynnysasejärjestelmä koko itsenäisyytemme ajan. Myös uusiin korvetteihin tuleva miinoituskyky on se, joka erottaa ne muista vastaavista aluksista maailmalla. Toinen erityisominaisuus on tietenkin kyky toimia jääolosuhteissa.
Termi ”monitoimi” ei Pohjanmaiden kohdalla ole tuulesta temmattu. Aluksiin tulee pintamaali- ja ilmatorjuntaohjusten ohella kyky sukellusvenetorjuntaan torpedoilla. Pakettia täydentävät Boforsin 57 mm tykit, jotka saatiin peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä. Niihin asennettiin kevyemmät 40 mm aseet.
Lisänä ovat kauko-ohjatut Saab Trackfire RWS -konekivääritornit (Remote Weapon System). Monipuolisia sensoreita ja aseistusta koordinoi Saabin toimittama taistelunjohtojärjestelmä.
Pohjanmaista tulee 117 metriä pitkiä eli suurimpia Merivoimien aluksia koskaan. Uppouma on 4 300 tonnia ja syväys viisi metriä. Korvettien operointia saaristoisen rannikkomme kapeilla väylillä on kuitenkin testattu simulaatioilla ja ongelmia ei pitäisi olla luvassa.
Uusien alusten hankinnan valmistelu aloitettiin vuonna 2008 erilaisilla teknisillä ja markkinaselvityksillä. Varsinainen Laivue 2020 -hanke käynnistyi 2015. Hankintasopimus Rauma Marine Constructions -telakan kanssa allekirjoitettiin syyskuussa 2019. Alkuperäinen kustannusarvio laivueelle varusteineen oli 1,2 miljardia euroa. Tästä runko maksaisi noin puolet ja järjestelmät loput. Hinta on vuosien varrella kasvanut runsaalla 200 miljoonalla.
Ensimmäisen aluksen tuotanto käynnistettiin lokakuussa 2023 polttoleikkaamalla aluksen pohjalevy. Kokoonpano käynnistyi perinteisellä kölinlaskuseremonialla Rauman kaupungin tuella rakennetussa hallissa 11. huhtikuuta 2024. Ja aiemmin tammikuussa olivat käynnistyneet raskaisiin siirtoihin tarkoitetun kahdeksan miljoonaa euroa maksavan rampin rakennustyöt. Sitä pitkin valmiit korvetit kuljetetaan katon alta mereen. Toisen korvetin tuotannon käynnistänyt niin sanottu Steel Cutting -seremonia järjestettiin 9. lokakuuta.
RMC:n verkottunut toimintamalli on perustunut alihankintaan meriklusterista. Työntekijöitä telakalla on noin 1 500, ja monet heistä ovat ulkomaalaisia. Sota-alusprojektissa työtä tekevät on turvaselvitetty tehtävään soveltuvalla tavalla.
Vuonna 2023 telakalle palkattiin 90 omaa työntekijää lisää, ja nyt heitä on yli 300. Korvettien tuotanto on eriytetty telakan kaupallisten alusten rakentamisesta omaan RMC Defence -yhtiöönsä.
Nykyisen aikataulun mukaan ensimmäinen Pohjanmaa olisi valmis lopullisia järjestelmäasennuksia ja merikoeajoja varten huhtikuussa 2026. Niihin arvioidaan kuluvan vuoden verran.
Siten ensimmäinen korvetti voitaisiin luovuttaa Merivoimille keväällä 2027 uuden alustyypin IOC-käyttöönottovaiheeseen (Intial Operating Capability). Kaikesta ennakkosuunnittelusta huolimatta tähänkin on varattava aikaa. Oppeja siirretään tuotannossa oleviin aluksiin.
Pohjanmaa-luokan pääasejärjestelmä on Israel Aerospace Industries Gabriel 5 -pintatorjuntaohjus (PTO 2020). Monille ehkä yllätyksenä se voitti kilpailutuksen – olihan Merivoimien ohjuksena pitkään Saabin RBS-15 (MTO 85), josta oli tarjolla uusi versio.
PTO-nimensä mukaisesti Gabriel soveltuu käytettäväksi myös maalla sijaitseviin kohteisiin. Pohjanmaiden kahdeksan ohjusta asennetaan laukaisuvalmiina kanistereissa yläkannen syvennykseen. Gabriel otetaan Suomessa käyttöön myös maalta laukaistavana ajoneuvoalustaisena versiona.
Jo vuosikymmeniä palveluksessa olleen ohjusperheen tuoreimpana versiona Gabriel 5:n tarkat tiedot ovat salaisia. Tarjolla lienee kuitenkin maailmanluokan suorituskykyä. Arvioiden mukaan ohjus käyttää sekä satelliitti- että inertianavigointia. Kaksisuuntaisella datalinkillä voitaneen reittiä ja kohdetta päivittää lennon aikana.
Gabriel V taittaa matkaa suihkuturbiinilla mutta ilmaan kanisterista sen heittää välittömästi irtoava rakettimoottori. Kantomatkaksi eri lähteissä arvellaan noin 200 kilometriä.
Loppulähestyminen tapahtuu ohjuksen omalla tutkalla. Suunnittelussa on huomioitu sekä elektronisten vastatoimien että kohteen laukaisemien valemaalien kuten häirintäsoihtujen ja -silppujen väistökyky.
Korvettien etukannen Lockheed Martin VLS Mk.41 -ohjuslaukaisujärjestelmässä (Vertical Launch System) on kahdeksan pystysuoraa siiloa. Jokaiseen niistä voidaan sijoittaa Quad Pack -telineessä neljä Raytheon RIM-162 ESSM -ilmatorjuntaohjusta (Evolved Sea Sparrow Missile, Suomessa ITO 20). Kokonaistäyttö on siten peräti 32 ohjusta.
Samaan aikaan torjuntaetäisyys kasvaa vajaasta 20 kilomeristä 50:een. Tämä antaa aluksille moninkertaisen torjuntakyvyn Hämeenmaa- ja Hamina-luokkien kahdeksaan Denel Umkhonto -ohjukseen verrattuna. Korvetin pienoismallin perusteella keulakannella olisi varaus myös toisen VLS-siiloston asentamiseen.
ESSM perustuu alun perin ensimmäisen sukupolven AIM-7 Sparrow -ilmataisteluohjukseen, josta kehitettiin RIM-4 Sea Sparrow. Merivoimille hankitussa versiossa on suurempi rakettimoottori, joka kasvattaa kantamaa. Syksyllä 2023 kerrottiin, että Suomi on hankkimassa ohjuksesta uusimman ja monilla tavoilla parannetun ESSM Block 2 –version.
Keskeistä on, että kakkonen hakeutuu itsenäisesti maaliin omilla sensoreillaan tarvitsematta aktiivista valaisua laivan tutkalta kuten Block 1 -malli. Eli ohjuksella on ”ammu ja unohda”-kyky.
ESSM on erittäin laajasti maailmalla käytössä oleva ase. Ohjusten täydennyssaatavuus lienee siten kunnossa – ainakin jos käytetään Block 1 -versioita. Voi hyvällä syyllä todeta, että Pohjanmaiden ohjusvarustus tuo lisää tehoa jopa koko valtakunnan ilmapuolustukseen.
Upouusi Saab TS47 -sukellusveneentorjuntatorpedo antaa aluksille kyvyn, jota Suomessa ei aiemmin ole ollut. Erityisesti mataliin ja saariston rikkomiin Itämeren oloihin kehitetty kevyttorpeedo hakeutuu itsenäisesti kohteeseensa.
Korvetit etsivät sukellusveneitä hinaamalla Patria Sonac DTS -järjestelmän hydrofoneja (Dual Towed System). Tällaista VDS-kaikumittainta (Variable Depth Sonar) voidaan säätää eri syvyyksiin. Keulassa on myös aluksen pohjaan asennettu kiinteä Kongsberg SS2030 HMS-mittain (Hull Mounted Sonar).
Miinakiskot ovat säältä suojassa takarungossa. Pudotus tapahtuu perästä aukeavista porteista. Miinakannen päällä on lentokansi, joka mahdollistaa Super Puma ja NH90 -kopterien laskeutumiset. Kansirakenteissa on hangaari, johon mahtuu pienempi kopteri tai miehittämättömiä ilma-aluksia.
Uusien korvettien kaiken toiminnan ytimessä on Saabin 9LV CMS -järjestelmä (Luftvärn Combat Management System). Sama on jo käytössä Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneissä.
Järjestelmän antennit on sijoitettu pyramidimaiseen mastoon komentosillan taakse. Rakenne on niin korkea, että se asennetaan vasta, kun korvetit on otettu ulos kokoonpanohallista.
Tähän Saab Integrated Lightweight -mastoon on integroitu Sea Giraffe 4A -monitoimitutkan kiinteät AESA-tasoantennit (Active Electronically Scanned Array). Lisäksi sen sisällä on pyöriväantenninen Sea Giraffe 1X -tutka. Maston yläosassa on elektronisen tiedustelun ja sodankäynnin järjestelmään liittyviä antenneja.
9LV-järjestelmän elektro-optiset Saab CEROS 200 -maalinosoituslaitteet ovat yläkannen etu- ja takaosissa. Ne ohjaavat tykkiä ja asetorneja.
Omasuojana aluksissa on elektronisen sodankäynnin häirintäjärjestelmä sekä neljä Rheinmetal MASS -harhamaaliheitintä (Multi-Ammunition Softkill System). Laivan muodoista voi päätellä, että myös häiveominaisuudet on otettu suunnittelussa huomioon.
Korvetteihin asennetaan CODELAG-voimalinja (Combined Diesel ELectric And Gas turbine). Siinä neljä MAN 12V175D -dieselmoottoria ja huipputehoja tarvittaessa General Electric LM2500 -kaasuturbiini tuottavat generaattoreilla virtaa sähkömoottoreille, jotka pyörittävät kahta kiinteäakselista säätölapaista potkuria.
Pohjanmaa-luokan korvetti
- Pituus 117 m
- Leveys 16,5 m
- Syväys 5 m
- Uppouma 4 300 t
- Teho 28 000 KW
- Nopeus 26 solmua
- Toiminta-aika merellä 14 vrk
- Toimintasäde 3 500 merimailia
- Miehistö 70 henkeä
