• Uutiset

Poliisipäällystö käytti samanlaisia tinaruusukkeita 1950-luvulle asti kuin reserviupseerit aiemmin

Poliisin ja sotilaiden arvomerkeillä on yhteinen logiikka.

Seppo Simola

Poliisin takkeihin tulivat kapeat kauluslaatat ja tinaruusukkeet puvussa m/23. Puku on Hannu Lakeen kokoelmasta.

Upseerien kauluksiin vakiintuivat nykyisen kaltaiset ruusukkeet ja leijonat puvuston m/22 myötä. Poliisin puvut uudistettiin vuotta myöhemmin, ja ne kantavat mallimerkintää m/23. Poliisiupseerit saivat tuolloin myös kapeat kauluslaatat, joihin hopeanväriset arvomerkkiruusukkeet kiinnitettiin. Sotaväen pukuihin kauluslaatat tulivat vasta puvuston m/36 myötä. Sotaväen takeissa m/22 arvomerkit kiinnitettiin suoraan kaulukseen.

Poliisin takissa m/29 kauluslaatan koko kasvoi ja se muistutti muodoltaan paljon sotilaspuvun m/36 kauluslaattaa. Siinä oli jopa takareunassa samanlainen aaltomainen leikkaus kuin sotaväen kauluslaatoissa edelleenkin. Poliisin laatoista puuttuivat kuitenkin reunaompeleet, jotka ovat oleellinen osa sotilaiden kauluslaattoja. Poliisin laatat olivat myös ohuempia, koska niissä ei ollut jäykkää taustan tukikangasta kuten sotilaiden laatoissa.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Harmaata kesätakkia käyttävää komisariota voisi pikaisella vilkaisulla luulla sotaväen kapteeniksi. (kuva: Poliisimuseo)

 

Ruusukkeet kaupungin koon mukaan

Vuoden 1935 asetus ei muuttanut poliisin asetakkia, mutta poliisiupseerien kauluslaattoja se muutti. Komisarioportaassa säilyivät suorakaiteen muotoiset takareunastaan hieman aaltomaiset laatat, mutta poliisin ”esiupseeristo” eli isojen ruusukkeiden miehet sekä poliisin ”kenraalikunta” saivat uudentyyppiset laatat. Esiupseeriporras kuten kaupunkien poliisimestarit ja maalaispitäjien nimismiehet saivat paksua L-kirjainta muistuttavat laatat poliisin ylijohdon leijonilla varustettujen laattojen ollessa takareunastaan pitkälle suippenevat.

Kaupunkien poliisipäälliköiden ruusukkeiden määrän kauluslaatoissa ratkaisi kaupungin koko. Ennen sotia Tampereen, Turun ja Viipurin poliisipäälliköt käyttivät kolmea isoa ruusuketta eli olivat sotaväkilogiikalla everstejä. Kahteen ruusukkeeseen saivat tyytyä esimerkiksi Kuopion ja Oulun poliisipäälliköt. Hämeenlinnan kokoisen kaupungin poliisipäällikkö rinnastettiin tavallaan majuriin, koska hänen laatassaan oli yksi iso ruusuke. Ruusukkeiden määrä vaihteli kaupungin koon mukaan vielä ainakin 50-luvulla.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Puvussa m/35 poliisin ”esiupseereille” tulivat paksua L-kirjainta muistuttavat kauluslaatat. (kuva: Seppo Simola)

Sekaannuksen vaara

Poliisin harmaa kesätakki m/40 on suuressa määrin sotilaiden kesäpuseron m/36 kaltainen niin materiaaliltaan kuin leikkaukseltaan. Pikavilkaisulla poliisikomisariota olisi saattanut luulla huollon upseeriksi kesäpuserossaan. Tarkemmin katsoen metallitavaran kuten nappien, olkapäätunnusten ja arvomerkkien väri kertoi kesäpuseron m/40 käyttäjän poliisiksi. No, tinanapeiksihan poliiseja on tuttavallisesti kutsuttukin.

Sekaannuksia sattui aiemmin esimerkiksi Ilmavoimien pukua m/22 käyttävän upseerin arvoisen sotilasvirkamiehen ja poliisin pukua m/23 käyttävän ylikonstaapelin välillä. Sotilasvirkamies ei erityisesti ilahtunut tullessaan puhutelluksi konstaapeliksi. Pukujen väri ja olkapoletit olivat erehdyttävästi samankaltaiset.

Eräässä 1950-luvun mustavalkoisessa valokuvassa oleva komisario olisi ilman poliisin suurella lakkimerkillä varustettua kenttälakkia käynyt mainiosti Ilmavoimien luutnantista. Pitkän manttelin hihansuissa oli kaksi arvomerkkipalkkia, ja päällystakin kauluksen alta pilkottivat takin kauluslaatan kaksi pientä ruusuketta. Vasta värikuva paljastaisi ruusukkeet ja kaluunat hopeanvärisiksi.

Myös poliisin tehtävänimike toimiupseeri on joskus aiheuttanut hämminkiä. Sotaväen kanta-aliupseereista tuli toimiupseereita vuonna 1974, mutta poliisissa toimiupseeri oli komisariotason päällystötehtävä.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Poliisin harmaa kesätakki m/40 muistutti suuresti sotaväen kesäpuseroa m/36. Kuvassa on liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin puku aikakaudelta jatkosodan loppu – 1950-luku.


Poliiseilla hopeaa, sotaväellä kultaa

Ruusukkeiden ohella myös muu poliisien virkapukujen metallitavara oli ennen ja on edelleen hopeanväristä siinä missä sotilaiden pukujen heraldiikka tapaa olla messinginväristä. Eräs kokenut keräilijä antoi taannoin hyvän nyrkkisäännön merkkien tunnistamiseen: jos se on hopeanvärinen, se on poliisin puvusta ja jos kullanvärinen, niin se on sotaväen merkki.

Edellinen nyrkkisääntö pätee myös vyönsolkiin. Ennen sotaväen vyöt olivat ruskeita ja poliisin mustia. Sotilaat käyttävät nykyään näkyvää vyötä huomattavasti harvemmin kuin ennen. Kun ruskea päällystövyö vaihtui mustaan päällystövyöhön m/84, niin pelkästä väristä ei enää tunnistanut sotilasvyötä.

Päällystövyötä m/84 käytetään lähinnä lippu- ja kunniavartion miekkavarustuksessa, joten perinteisen rähinäremmillisen vyön käyttö on haihtunut lähes olemattomiin. Vielä 1980-luvulla sotilaat käyttivät maastopuvun m/62 yhteydessä arvoasteensa mukaan joko ruskeaa päällystövyötä tai miehistövyötä. Vyö poistui kenttävarustuksesta maastopuvun m/91 myötä.


Kaluunat hihoihin

Poliisin takin m/51 käyttöön otto siirsi arvomerkit kauluksista hihansuihin ja muutti arvomerkkiruusukkeet hopeanvärisiksi tammenlehväkaluunoiksi. Avokaulainen takki m/51 oli malliltaan hyvin samankaltainen kuin sotilaiden puku m/58. Ilmavoimien puku m/51 on sinisenä hyvinkin samankaltainen kuin saman vuosimallin poliisipuku. Ilmavoimien puku on kuitenkin poliisiasua huomattavasti vaaleamman sininen.

Poliisien ei tietenkään tarvinnut vaihtaa garderobiaan heti, vaan siirtymäaika salli vanhempien takkien sekä kauluslaattojen käyttämisen uusien virkavaatteiden rinnalla.

Poliisien ja sotilaiden pukumallisto jatkoi uudistumistaan vuorovedoin. Kun sotilaat saivat kevyen palveluspuvun m/65, niin poliiseille kehitettiin saman tyyppinen pusero m/68. Siinä arvomerkkikaluunat kiinnitettiin olkapoletteihin. Poliisin nykyinen hihatunnus miekkaleijona tuli ensi kertaa käyttöön tähän takkiin.


Virkatakin m/51 kehityspolku

Poliisin avokaulainen virkatakki m/51 on kokenut vuosikymmenten saatossa useita muutoksia kuten sinisen vaalenemisen vuonna 1968 ja tietyt muutokset kaulusmerkeissä vuosina 1983 ja 1993. Virkatakki vuodelta 1999 muistuttaa jo huomattavasti enemmän siviilimallista pikkutakkia kuin sotaväen takkia m/58. poliisipukujen kauluksissa ei enää ole arvomerkkejä vaan miekkaleijonatunnukset, mutta kaulusmerkeissä on tiettyjä piirteitä aselajiväreistä sekä pohjavärissä että reunapunoksissa. Näitä voi bongailla poliisien kauluksista vaikkapa lehtikuvissa ja tv-esiintymisissä.

Poliisillakin oli upseeristo

Poliisiorganisaatiossa puhutaan sotaväen tapaan päällystöstä (aiemmin upseereista), alipäällystöstä ja miehistöstä. Menneinä vuosikymmeninä poliisin virkatakkia kutsuttiin myös asetakiksi. Poliisiupseereilla oli vielä 1950-luvulla arvoasteitakin yhtä paljon kuin sotaväellä arvomerkkien vaihdellessa yhdestä pienestä tinaruusukkeesta kolmeen leijonaan.

Poliisilla on ollut ja on edelleen käytössä myös eräänlaisia aselajivärejä mutta oleellisesti vähemmän kuin sotaväellä eli vain muutamia. Aikana, jolloin poliisin arvomerkkiruusukkeet olivat kauluksessa, kauluslaatan väri ilmaisi poliisimiehen virkapaikan.

Selvästi yleisin laatan väri oli huomattavasti sotaväen huollon sinistä muistuttava. Sitä käyttivät lähes kaikki poliisit lukuun ottamatta sisäministeriön poliisiosaston väkeä, joiden kauluslaattojen väri muistutti yleisesikuntaupseerin vaaraimenpunaista. Vihreissä laatoissa puolestaan palveli Poliisikoulun väki.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Poliisin kenttäasujen arvomerkit ovat nykyään olkapoleteissa kuten kuvan ylikonstaapelilla. Kauluksen miekkaleijonatunnuksen pohjaväri ja reunus ovat vaihdelleet palveluspaikan ja virka-aseman mukaan. (kuva: Poliisimuseo / Sami Hätönen

Poistuneita poliisiarvoja

Poliisiviroista on vuosikymmenten saatossa poistunut lukuisia arvoasteita. Komisarioita oli ennen kolmea tasoa sotaväkilogiikalla vänrikistä kapteeniin. Nuoremmat komisariot ovat poistuneet ja jäljellä on enää kapteenin kaltaisia kaluunoita käyttävä komisario.

Poliisin ”esiupseeristo” noudattaa kolmijakoista logiikkaa, ja ”kenraalikunta” eli poliisijohto on neliportainen. Ylikomisarion kaluunat näyttävät majurin kaluunoilta. Maaseutupitäjien nimismiehet palvelivat usein everstiluutnantin kaluunoita vastaavissa arvomerkeissä. Nimismiehet poistuivat organisaatiosta pääosin vuoden 1996 kihlakuntauudistuksen myötä.

Everstityyppisiä kaluunoita käyttävä poliisi saattaa olla esimerkiksi poliisitarkastaja tai apulaispoliisipäällikkö. Sotaväen kenraalikuntaa vastaavissa kaluunoissa palvelee esimerkiksi poliisin valtakunnallinen johto sekä Helsingin poliisikomentaja.

Vuonna 1929 konstaapelit jaettiin konstaapeleihin ja vanhempiin konstaapeleihin. Nämä miehistöarvot ovat käytössä edelleen samoin kuin alipäällystöä edustava ylikonstaapeli. Alipäällystöstä on poistunut ylikonstaapelin alapuolelle sijoittunut tarkastuskonstaapeli.


Lähteitä:

Poliisimuseon virtuaalinäyttely Pussihousuista haalareihin: http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/

Itsenäisen Suomen poliisi: http://www.poliisi100.fi/

Pekka Aarniaho: Kaluunat ja rähinäremmit – Itsenäisen Suomen virkapuvut ja arvomerkit 1918–1945 (1996)

Mitä-Missä-Milloin – Kansalaisen vuosikirja 1953 (1952)

Puolustusvoimien ohjesäännöt, oppaat ja normit