Iso harjoitus voi vaatia erikoistoimia. Näin oli myös Kotkan edustalla, jossa järjestettiin suuri öljytuhojen torjumiseen keskittyvä Balex Delta -harjoitus. Öljyä mereen ei voi luonnollisestikaan harjoituksessa laskea, mutta jotenkin öljyn leviämistä pitäisi saada turvallisesti simuloitua. Rajavartiolaitoksen ratkaisu löytyy popcornista. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntijan Pekka Parkkalin mukaan harjoituksen aikana veteen laskettiin kaikkiaan noin 40 kuutiota popcornia. Mistään kaupan herkuista ei ole kyse, vaan nämä popcornit on räätälöity ympäristöystävällisiksi juuri harjoitusta varten.
– Osa niistä kerätään tietysti osana harjoitusta pois ja osa sitten murenee mereen, Parkkali taustoittaa.
Balex on Itämeren alueen suurin ympäristövahinkojen torjuntaharjoitus, johon osallistuu Suomen lisäksi lähes kaikki Itämeren alueen valtiot. Venäjä tosin ei ollut tänä vuonna mukana hankalan koronatilanteen takia.
Öljyntorjunta on monen tekijän summa, jossa onnistuneen lopputuleman saavuttamiseksi tarvitaan monien eri toimijoiden yhteistyötä. Itämeri itsessään on moneltakin kantilta haastava paikka toimia. Matalikkojen ja saaristojen takia se on jo maantieteellisesti vaikea kohde, johon oman lisänsä tuo vielä aktiivinen meriliikenne. Keskimäärin Itämerellä on kulussa noin 2000 alusta, joista neljänneksellä on lastinaan öljytuotteita tai kemikaaleja.
Rajavartiolaitoksen esikunnan ilma-alusteknisen yksikön päällikön kommodori Ari Laaksosen mukaan öljyvahingon sattuessa ensimmäiset kolme päivää ovat kaikista kriittisimmät. Helpoiten öljyvahingot havaitaan ilmasta ja tässä on hänen mukaan yksi rajan tämän hetken haasteista. Rajavartiolaitoksen kaksi Dornier-lentokonetta ovat käyttöikänsä päässä ja niiden kolmesta viiteen tuntiin kantava toiminta-aika on liian lyhyt nykytarpeisiin. Laaksosen mukaan ideaali toiminta-aika olisi kahdeksan tunnin pinnassa, jolloin havainnointia voitaisiin pyörittää tehokkaammin kriittisten ensivuorokausien aikana.
Suomenlahden merivartioston apulaiskomentajan Mikko Hirven mukaan juuri ylhäältä tehtävä havainnointi on elintärkeää öljyntorjunnassa.
– Silmät taivaalla ovat korvaamattomat havainnointityössä. Tämän lisäksi erilaisia resursseja voidaan johtaa parhaiten juuri taivaalta käsin, Hirvi toteaa.
Hirven mukaan erilaisia vaihtoehtoja on kartoitettu, mutta toistaiseksi mikään ratkaisu ei ole toiminut ihmisen näköhavaintoja paremmin.
Rajavartiolaitos on valmistellut Dornier-koneiden korvaajaa jo vuodesta 2019 lähtien ja tietopyyntöihinkin on saatu vastaukset jo vuosi sitten. Laaksosen mukaan tarjouspyyntöä on jo valmisteltu, mutta tällä hetkellä hankkeen etenemiseltä puuttuu vihreä valo valtioneuvoston suunnalta.
Kalustorintamalla Rajavartiolaitos on kuitenkin saanut viime aikoina myös positiivisia uutisia. Rajavartiolaitos kirjoitti elokuun puolivälissä aiesopimuksen Meyer Turun kanssa kahden monitoimisen ulkovartiolaivan rakentamisesta. Hankkeen kustannusarvio on noin 240 miljoonaa ja alusten on määrä valmistua 2024–2026.
Laivat tulevat korvaamaan vartiolaivat Tursaan ja Uiskon, jotka ovat yli 30-vuotiaina jo käyttöikänsä ehtoopuolella.
