Kun eurooppalainen virassa oleva presidentti esiintyy
armeijan harjoituksessa sotilasasussa ja arvomerkeissä, herättää se väistämättä
huomiota sosiaalisessa mediassa. Näin tapahtui keskiviikkona tasavallan presidentti
Sauli Niinistön tarkastaessa Parolannummella Panssariprikaatin rinnassaan kapteenin arvomerkit. Presidenttinä Niinistö on
Puolustusvoimien ylipäällikkö, mutta siitä huolimatta myös armeijan käynyt reservin kapteeni. Hänellä on siis oikeus tietynlaisissa tilaisuuksissa käyttää arvomerkkejä, kuten joukko-osaston tarkastuksen yhteydessä. Ikänsä puolesta Niinistö ei enää reserviin kuulu, mutta sotilasarvo pysyy.
Esimerkiksi Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Tuomo
Lappalainen jakoi Reserviläisen julkaiseman kuvan Twitterissä ja
pohti, onko Niinistö ensimmäinen presidentti sitten C.G.E. Mannerheimin,
joka esiintyy julkisuudessa sotilaspuvussa arvomerkkien kanssa.
Niinistö: ”Hyvä, että naisten osuutta armeijassa
käsitellään perin pohjin”
Niinistö keskusteli harjoituksessa Panssariprikaatin varusmiesten
kanssa. Mukana seurueessa olivat muun muassa Puolustusvoimien komentaja
kenraali Timo Kivinen, Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku
Myllykangas sekä Panssariprikaatin komentaja eversti Tero Ylitalo.
Ohjelmaan sisältyi mekanisoidun taisteluosaston taisteluharjoituksen
seuraamista, erilaisten joukkojen kuten ilmatorjuntajoukkojen esittelyä sekä
mediatapaaminen. Niinistö vastasi tykkihallissa medialle ajankohtaisiin
kysymyksiin, jotka käsittelivät niin Kreikan tilannetta kuin
maanpuolustustakin.
Viime aikoina on käyty julkisuudessa keskustelua naisten määrästä
Puolustusvoimissa. Torstaina Puolustusvoimat tiedotti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen
hakeneiden määrän kasvusta. Viimeisimmässä haussa yhteensä 1 428 naista
haki palvelukseen, mikä on historian toiseksi suurin luku ja viime vuoden hakijamäärää
selvästi suurempi.
– Nythän aloittaa työnsä komitea, joka miettii
asevelvollisuusasioita. Eräs miettimisen aihe on varmaan naisten osuuden lisääntyminen.
Minusta on hyvä, että asia tulee nyt perin pohjin käsitellyksi, Niinistö kommentoi
keskiviikkona.
Niinistö pitää myös tärkeänä pohtia komiteassa samalla viime
aikoina esillä ollutta aihetta siitä, miten varusmieskoulutusta voitaisiin uudistaa
niin, että fyysisesti huonommassa kunnossa oleville löydettäisiin entistä
enemmän tehtäviä, joista he selviytyvät armeijassa.
– En siihenkään halua mitään ennakkokäsityksiä
kuitenkaan antaa. Mitä tulee maanpuolustukseen yleensä, niin kyllä minä olen
hyvin luottavainen. Kaikki, mitä keskiviikkona täällä (Panssariprikaatissa)
koimme, on omiaan vain lisäämään tuota luottamusta.
Suomi ja EU tukevat Kreikkaa
Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut paljon ihmisiä,
jotka pyrkivät Kreikan kautta kenties muuallekin Eurooppaan. Kreikka on
painanut ”jarrua”, kuten Niinistö kuvailee, eikä ota kaikkia
turvapaikkahakemuksia tällä hetkellä vastaan. Suomi ja EU ovat tukeneet
Kreikkaa tilanteessa.
– Kreikka on todennut, että vallitsevissa
poikkeuksellisissa olosuhteissa heillä on mahdollisuus olla ottamatta juuri nyt
hakemuksia. Siinä varmaan on eri oikeusoppineilla erilaisia käsityksiä, mutta
tällaisen tilanteen edessä olemme. Ellei Kreikka olisi jarruttanut, mitä EU ja
Suomikin kannattavat, varmasti olisi aika runsasta liikennettä koko ajan,
Niinistö sanoi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on epäillyt
tilannetta Turkin järjestämäksi operaatioksi, hybridivaikuttamiseksikin.
– 2015 takana oli ihmissalakuljetusta, nyt voi olla
hybridivaikuttamista. Väkeä liikkuu, ja epäilemättä liikkuisi, ellei Kreikka
olisi pannut jarruja. Varmasti näkisimme juuri samaa kuin vuonna 2015, ei siinä
mitään ihmettelemistä ole, Niinistö vastasi aiheesta esitettyyn kysymykseen.
Niinistö muistutti olleensa mukana jo vuonna 2015, kun
ilmiöön ensimmäisen kerran törmättiin.
– Ehkä äänenpainoni ovat nyt hieman erilaiset, mutta
olen huomannut hallituksenkin ottaneen asian hyvin vakavasti ja päättäneen
tukea Kreikkaa.
