Puolustusvoimista löytyy ainakin yksi paikka, joka kouluttaa enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Kyseinen toimija on Santahaminassa majaansa pitävä Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT.
– Me koulutamme asiantuntijoita ja johtajia sotilaallisen kriisinhallinnan saralla. Valtaosa eli 70 prosenttia koulutukseen tulee Suomen ulkopuolelta, FINCENT:n hallintosektorin johtaja komentajakapteeni Elena Ojala kertoo ja toteaa ulkomaalaisten suuren osuuden olevan merkki myös koulutuksen kansainvälisestä tunnettavuudesta ja laadusta.
Keskuksen päätehtävänä on järjestää sotilaallisen kriisinhallinnan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle muun muassa Naton, YK:n ja EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Ojalan mukaan ero ja työjako esimerkiksi rauhaanturvaajia kouluttavan Porin prikaatin välillä on selkeä.
– Me annamme yksilökoulutusta ja Porin prikaati joukkokouluttaa. Heillä se on rotaatiokoulutusta ja meillä puolestaan täydentävän asiantuntijatason koulutusta. Toimimme siis samassa genressä, mutta roolitus on erilainen.
Viime vuonna keskuksen toimintaa osallistui yli 800 opiskelijaa, joista reilut 500 opiskeli kurssinsa fyysisesti läsnä Santahaminassa.
Toisin kuin voisi ehkä kuvitella, Suomen Nato-jäsenyys ei Ojalan mukaan muuttanut kansainvälisen keskuksen toimintaa käytännössä mitenkään. Yhteistyö sotilasliiton kanssa oli hyvässä vauhdissa jo ennen Suomen jäsenyyttä.
Ojalan mukaan kansainvälisen keskukseen osallistuu monenlaisia ihmisiä eri taustoista.
– Tyypillinen suomalainen on lähdössä kriisinhallintakoulutukseen. Arvoasteikko seilaa luutnantin ja everstin välillä. Meillä koulutetaan myös siviilejä, jotka ovat töissä organisaatioissa, joissa tarvitaan meidän tarjoamaa koulutusta.
Pääsääntöisesti keskuksen tarjoamat kurssit kestävät viikon, osa kaksikin. Koulutus sisältää oppituntien ja ryhmätöiden lisäksi myös käytännön töitä. Kursseille voi hakea kuka tahansa, sähköinen hakulomake löytyy keskuksen nettisivuilta.
– Suomalaisista opiskelijoista noin puolet on reserviläisiä. He ovat aktiivisia hakeutumaan missioihin ja hyvään. Tarvitsemme heitä ja arvostamme heitä.
Ojalan mukaan koulutus on pitkälti operatiivisella ja strategisella tasolla tapahtuvien asioiden kouluttamista eli käytännössä esikuntatason asioita palvelevaa työtä.
– Yksi esimerkki on kyky tuottaa analyysia ja dataa päätöksentekoon komentajille.
Koulutukseen osallistuvat reserviläiset saavat kurssin ajalta myös reserviläispalkkaa. Ojalan mukaan suomalaisille reserviläisille riittää kysyntää pöydän molemmin puolin.
– Tarvitsemme eri taustoista olevia ihmisiä, olivat he sitten sotilaita, poliiseja tai siviilejä. Lisäksi toivomme saavamme entistä enemmän reserviläisiä myös kouluttajapuolelle.
Reserviläiskouluttajille maksetaan työstä palkkaa normaalisti. Ojala myöntää reserviläisistä suurimman osan olevan evp-taustaisia, mutta eivät läheskään kaikki.
– Esimerkiksi sotilastarkkailijakurssilla on nuoria päteviä ihmisiä. Heillä on tuoretta missiokokemusta, jota he tuovat meille eteenpäin jaettavaksi. Sanoisinkin, että sotilastaustaa ei kannata sen kummemmin miettiä, me kaipaamme nimenomaan osaamista.
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT
- Perustettu 1969 maailman ensimmäisenä YK:n rauhanturvakoulutuskeskuksena
- Sijaitsee Helsingin Santahaminassa, osa Maanpuolustuskorkeakoulua
- Keskuksen henkilörosteriin voi hakeutua netissä: https://www.lyyti.fi/reg/2023-PVKVK-henkilostorosteri
- Lisätietoja koulutuksesta ja kursseista: https://puolustusvoimat.fi/en/web/fincent/courses-and-application