MPK:n Kaakkois-Suomen
maanpuolustuspiirin Kymijoki 2017 -harjoitus järjestetään syyskuussa Karjalan
prikaatissa. Vastuu perustamistoimenpiteistä eli muun
muassa varustamisesta, opastuksesta ja paperitöistä jakautuu sekä
Puolustusvoimien ja MPK:n henkilökunnalle että vapaaehtoisille toimijoille ja
perustamiskurssille.
Harjoitus sisältää paitsi
simulaattoriavusteisen taisteluharjoituksen, myös joukon kaikille avoimia
varautumis- ja turvallisuuskursseja etsinnästä kyberturvallisuuteen.
Monipuolinen toiminta edellyttää monipuolista kalustoa, ajoneuvoja ja
koulutusmateriaalia kaikille jaettavan perusvarustuksen lisäksi. Harjoituksen
materiaali saadaan Karjalan prikaatin materiaalikeskukselta.
Varustaminen valmistellaan materiaalikeskuksessa
Harjoituksen varustaminen alkaa
tukitarpeiden selvityksellä. Harjoitusta suunniteltaessa MPK:n vapaaehtoiset
laativat tukipyynnöt, joista selviävät tarpeet esimerkiksi koulutusvälineille
ja tiloille. Pyynnöt kulkevat MPK:n koulutuspaikan koulutuspäällikön ja
Puolustusvoimien alueupseerin kautta materiaalikeskukselle ja sieltä edelleen
eri varastoille.
Materiaalikeskuksen päällikön, kapteeni Jari Vuorijärven mukaan erilaiset
harjoitukset eivät juuri eroa toisistaan toimenpiteiden osalta. Samaa menetelmää
sovelletaan niin kertausharjoituksissa kuin MPK:n ja varusmiestenkin kanssa.
– Kymijoen kokoisen harjoituksen [noin
300 osallistujaa] perustaa puolessa päivässä, ja meillä on kapasiteettia suurempiinkin
harjoituksiin. Esimerkiksi 1 200 osallistujan Kaakko 16 -kertausharjoitus
varustettiin vajaassa kuudessa tunnissa, Vuorijärvi kertoo.
Perustamiskurssi on merkittävä käytännön harjoitus
Päivää ennen harjoitusjoukkojen
saapumista perustamiskurssi aloittaa toimintansa. Kurssi perustaa ensin itsensä,
vastaanottaa harjoituksessa käytettävän materiaalin ja valmistautuu perustamaan
muut joukot ja kurssit.
– Kurssilaiset ovat suunnitelleet itse
Kymijoki-harjoituksen perustamistoimenpiteet kevään Perustamiskurssi 1:llä. He
myös johtavat syksyn harjoituksessa itseään ja toisiaan, kertoo kurssinjohtaja,
yliluutnantti (res.) Teppo Salonen.
– Perustamiskeskuksiin sijoitetuille ja
niistä tehtävistä kiinnostuneille kurssi on merkittävä ja aika harvinainen
käytännön harjoitus. Perustamiskurssit tarjoavat nuorillekin reserviläisille
tehokasta organisointi- ja johtamiskokemusta, Salonen jatkaa.
Nuori upseeri huoltopäällikkönä
Harjoitusjoukkojen perustamisen jälkeen
vastuu huollosta siirtyy harjoituksen huoltopäällikölle. Ruuan ja muiden
täydennysten lisäksi päällikkö vastaa muun muassa majoituksesta. Tänä vuonna
tehtävässä toimii vänrikki (res.) Jerry
Laakso.
– Viime kädessä vastuu huollon
toiminnasta ja harjoituksen yleisjärjestelyistä on minulla, vaikka pystynkin ulkoistamaan
paljon käytännön toimia, Laakso kertoo.
Varusmiesaikana opittu Maavoimien
taistelutapa 2015 on ollut avuksi huollon järjestelyissä. Tuore tietotaito on
Laakson mukaan nuorten reserviläisten valttikortti vapaaehtoisessa
maanpuolustuskoulutuksessa.
– Reserviläiset ovat ottaneet uudet opit
hyvin vastaan. Olen itsekin oppinut näissä tehtävissä paljon erityisesti
ihmisten kanssa toimimisesta ja johtamisesta.
Harjoituksen purku tapahtuu samoin kuin
perustaminen, mutta käänteisessä järjestyksessä. Laakso valmistautuu johtamaan
purku- ja huoltotoimenpiteitä. Perustamiskurssi puolestaan valmistautuu
vastaanottamaan harjoitusjoukkojen varusteet ja kaluston. Harjoitusjoukkojen
kotiutuessa materiaali ja huoltovastuu siirtyvät jälleen materiaalikeskukselle.
Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 4/17.
