Kirjavuoden 2022 satona on sekä perinteisiä toisen maailmansodan historiasta kertovia että nykyajan tapahtumia luotaavia teoksia. Joulukirjavinkkejä laadittaessa perspektiivi on laajempi kuin vuoden varrella arvosteltavia kirjoja valittaessa. Mukana on tänäkin vuonna hauskaa nostalgia- ja ajankuvakirjallisuutta. Lehtemme kirjapalstan pitäjä Seppo Simola on poiminut kiinnostavia teoksia päättyvän kirjavuoden runsaasta tarjonnasta.
1) Dokumentaarisesti kaukopartiotoiminnasta, Mikko Porvali: Syvärin takana – Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–1943 (Atena, 634 s.)
Mikko Porvalin uusin tietokirja kertoo Kannakselta Aunukseen syksyllä 1941 siirtyneen kaukopartio-osasto Vehniäisen mielenkiintoisia vaiheita kevääseen 1943 asti. Toiminta-alueena oli Syvärin itä- ja eteläpuolinen Aunus. Kirjailijan oman tekstin vierellä kulkee osaston kronologinen sota- ja tiedustelupäiväkirja kuten Porvalin edellisessä tietokirjassa. Tarjolla on autenttista ajankuvaa jatkosodasta runsaan kuvituksen kera.
2) Suomen propagandaa Saksalle, Jussi Lehmus (toim.): Suomen taistelu bolsevismia vastaan (Docendo, 496 s.)
Aika ajoi ohi näistä teksteistä ennen kuin ne ehdittiin julkaista. TK-miehiltä ja korkeilta komentajilta tilatuilla kertomuksilla oli tarkoitus todistaa saksalaisille jatkosodan aikana, että Suomi käy totista taistelua idän uhkaa vastaan. Saksan sotaonnen käännyttyä tekstit unohtuivat arkistoon, kunnes ne on nyt julkaistu sellaisenaan lähes kuutenakymmenenä kiinnostavana aikalaisdokumenttina jatkosodan vuosilta.
3) Lännen avuttomuus Venäjän edessä, Keir Giles (suom. Kyösti Karvonen): Venäjän sota jokaista vastaan (Docendo, 414 s.)
Aivan marraskuun lopulla ilmestynyt tietoteos analysoi Venäjän ja lännen meneillään olevaa sotaa – sellaiseksi suhteiden nykytila voitaneen jo määritellä. Edellisessä kirjassaan Keir Giles analysoi, miksi Venäjä käy lännen kimppuun ja tässä uusimmassa kirjassaan miten se sen tekee. Kirjasta käy ilmi lännen suoranainen avuttomuus Venäjän erilaisten tempausten edessä. Lännellä on edelleen vaikeuksia tajuta, että Venäjä ei toimi eikä viesti sen logiikalla.
4) Marsalkallakin oli turvahenkilöstö, Mikko Tyni: Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946 (Docendo, 398 s.)
Henkilösuojaus on nykyään varsin näkyvää. Sota-aikana oli toisin, ja joskus lienee tullut jopa yllätyksenä tieto, että marsalkka Gustaf Mannerheimin turvallisuudesta huolehti siihen erikoistunut turvaosasto. Kirjan aikahaarukka alkaa jo vuodesta 1918 ja ulottuu vuoteen 1946 eli Mannerheimin presidenttikauden loppuun asti. Mukana on useita julkisuudelta varjeltuja kiinnostavia episodeja sekä turvamiesten henkilökuvaa.
5) Pääosassa isojen koneiden miehet, Kari Stenman: Pommitus- ja tiedustelulentäjät 1939–1945 (Koala, 528 s.)
Toista maailmansotaa käsittelevät ilmasotakirjat keskittyvät usein hävittäjä-ässien saavutuksiin. Arvostetun ilmasotahistorioitsijan Kari Stenmanin juhlavan kokoinen suurteos keskittyy pommitus- ja tiedustelulentäjien sotakokemuksiin. Kirjan alkuosa käy laivuekohtaisesti läpi kaluston sekä operaatiot sodan eri vaiheissa runsaan kuvituksen kera. Tietopaketin loppupuoli esittelee hyvin monilukuisen lentävän henkilöstön potretein ja pienoiselämäkerroin.
6) Sodasta elpyvä Suomi olympiaisäntänä vuonna 1952, Laura Kolbe – Jari Kupila – Samu Nyström: Helsinki 1952 (Minerva, 240 s.)
Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat sodasta toipuvalle Suomelle mittava ponnistus sekä näyttö maailmalle siitä, keitä olemme ja mihin olemme menossa. Emme ole osa kurjistuvaa itäblokkia vaan avautumassa länteen. Suomi haki suuntaansa, ja yksi suuntaviitta oli ”ne viimeiset oikeat olympialaiset”. Runsas kuvitus auttaa eläytymään seitsemänkymmenen vuoden takaisiin tunnelmiin.
7) Suomalaissiviilit partisaanien kynsissä, Kari Kallonen: Partisaanisota – Sotarikokset, siviiliuhrit ja toisiaan vastaan sotivat suomalaiset (Readme, 432 s.)
Tietokirjailija Kari Kallonen nostaa tuhdissa uutuuskirjassaan esiin viime sotiemme viattomia uhreja eli syrjäisissä erämaakylissä asuneita suomalaisia siviilejä, naisia ja lapsia. Neuvostopartisaanit tekivät lukuisia hyökkäyksiä siviilikyliin murhaten niiden asukkaita. Kirjan dokumentaarista arvoa lisää luettelo suomalaistaustaisista partisaaneista sekä laaja henkilöhakemisto.
8) Miten Zelenskyistä tuli sodanjohtaja, Mika Kulju:Volodymyr Zelenskyi – Koko tarina (Readme, 208 s.)
Historiaa tehdään Ukrainassa parhaillaan, ja tietokirjailijat dokumentoivat sitä lähes reaaliajassa. Luonnollista on, että Ukrainan eloonjäämistaistelua johtava presidentti Volodymyr Zelenskyi on herkeämättömän kiinnostuksen kohteena. Kortensa kekoon dramaattisen tapahtumien dokumentoijana ja varmasti historiaan jäävän hahmon henkilökuvan piirtäjänä kantaa sotahistorioitsija Mika Kulju. Zelenskyin poikkeuksellinen urapolku kansakunnan johtajaksi todella on kertomisen arvoinen.
9) Suomalaispanssarit talvisodan hangilla, Marko Tiainen: Talvisodan panssaritaistelu (Revontuli, 64 s.)
Marko Tiaisen uusin sarjakuvakirja kertoo talvisodan ainoan panssaritaistelun kulun aivan todellisten tankkimiesten kautta luoden samalla kokonaiskuvan, mistä Honkaniemen seisakkeen maastossa Kannaksella helmikuussa 1940 oli kyse. Sotilaat rivimiehistä komentajiin esiintyvät omilla nimillään, dialogi toki on pääasiassa sepitettyä. Kirjaa ei kannata väheksyä sarjakuvaformaatin takia, se kuvaa taistelun havainnollisesti ja faktoissa pitäytyen.
10) Tällainen oli 1980-luvun Suomi, Minna Sarantola-Weiss: Me halusimme kaiken – 1980-luvun historiaa (Siltala, 315 s.)
Suomi on kokenut uskomattoman mullistuksen noin neljässäkymmenessä vuodessa. Kirja tempaa hauskasti mukaansa aikamatkalle muutokseen yksilön ja perheen tasolta yhteiskunnalliselle ja maailmanpoliittiselle tasolle asti. Kylmän sodan asetelma murtui Berliinin muurin myötä, ja suomalaisperheisiin alettiin hankkia ensimmäisiä mikrotietokoneita. Squash oli juppien trendilaji. Ai mitkä jupit? No nuoret, dynaamiset menestyjät, joilla rahaa tuli ja meni.
11) Pieniä rikostarinoita joulua odotellessa, Eri kirjoittajia: 24 yötä jouluun (Tammi, 308 s.)
Onpa mainio idea lukea rikostarina illassa joulua odotellessa. Vaan toimiipa tämä hyvin vielä tammikuun tuiskuissakin, vaikka tarinat kietoutuvat tavalla tai toisella joulun ympärille. Tarinoiden takana on 24 suomalaista nykypolven dekkaristia, mukana on sekä eturivin kirjoittajia että vähemmänkin tunnettuja nimiä.
12) Toisen maailmansodan kulminaatiopiste, Peter Englund (suom. Sirpa Hietanen): Marraskuu 1942 – Kohtalon kuukausi tavallisen ihmisen silmin (WSOY, 502 s.)
Marraskuuhun 1942 ajoittui toisen maailmansodan käänne historioitsija Peter Englundin tuhdin tietokirjan mukaan. Sieltä alkoi Akselivaltojen jatkuva tappioiden tie. Englund käyttää noin kolmeakymmentä näkökulmahenkilöä ja kuljettaa lukijan heidän kanssaan ympäri sotivaa Eurooppaa Atlantilta Volgalle ja Jäämereltä Välimerelle. Yksi näkökulmahenkilöistä odottelee Syvärillä korsussa, mitä tuleman pitää.
