• Uutiset

Reserviläisen kirjavinkit jouluksi

Listasimme 12 kiinnostavaa kirjaa tältä vuodelta.

Vastuunottoa ja harkintaa – Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa -teos on yksi tämän vuoden mielenkiintoisista uutuuksista.

Koronaviruksen peruutettua melkoisen osan normaalia arkielämää – kirjamessut mukaan lukien, ja kotielämän noustua arvoon arvaamattomaan, on mainio tilaisuus uppoutua talvisydännä kiinnostavien kirjojen pariin. Reserviläisen kirjapalstan pitäjä Seppo Simola on poiminut kiinnostavia teoksia päättyvän kirjavuoden tarjonnasta. Vinkkilista ei pitäydy vain sotilasaiheisiin, vaan laajentaa näkökulmaa poliittiseen historiaan ja sotien jälkeiseenkin Suomeen.

1) Kekkosta vastaan, Seppo Konttinen – Kari Vitie: Eri mieltä – Todenpuhuja Kauko Kareen elämä (Otava, 271 s.)

Kaikki suomalaiset eivät suinkaan olleet vakuuttuneita, että presidentti Urho Kekkosen tapa johtaa maata ja hoitaa ulkopolitiikkaa oli ainoa oikea. Suomessa vaikutti pieni mutta sinnikäs oppositio. Yksi sen päähenkilöistä oli toimittaja, kirjankustantaja Kauko Kare. Tämä kirja avaa kiinnostavan ja monille aivan uuden näkökulman Kekkosen ajan Suomeen.




2) Kaikki mahdollinen hävittäjälentäjistämme, Kari Stenman: Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939–1945 (Koala, 528 s.)

Järkälemäinen tietokirja kertoo aluksi hävittäjävoimiemme vaiheet sotavuosina. Loppuosa on omistettu hävittäjälentäjille ja heidän saavutuksilleen. Jokaisesta lentäjästä on kuva, lyhyt palvelushistoria sekä mahdolliset ilmavoitot. Kirjassa on yli tuhat kuvaa lentotukikohdista, kalustosta ja sen käyttäjistä.

3) Veteraanimuistelmien malliesimerkki, Osmo Rasilo (toim. Antti Rasilo): Vastuunottoa ja harkintaa – Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa (omakustanne, 392 s.)

Etulinjan reserviupseerina sotavuodet palvellut Osmo Rasilo teki rintamalla perusteelliset päiväkirjamuistiinpanot ja talletti lisäksi runsaasti dokumentteja sekä valokuvia. Näistä lähtökohdista Osmon poika Antti Rasilo toteutti poikkeuksellisen upean muistelmakirjan. Kirjan välityksellä veteraani jättää oman esimerkkinsä kautta velvoittavat terveisensä nykyisille maanpuolustajille.


4) Mustaa pörssiä Neuvostoliitossa, Yury Shikalov: Markat, farkut ja sukkahousut – Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa (Gaudeamus, 341 s.)

Pimeä katukauppa turistimatkalla Neuvostoliitossa on tuttu konsepti varhaiskeski-ikäisille ja sitä vanhemmille suomalaisille. Heidät kirja vie nostalgiamatkalle Neuvostoliiton mustan pörssin markkinoille. Nuoremmalle väelle kyseessä on hämmentävä kurkistus aikaan, jota ei enää ole. Idän reissuilla tavallinenkin suomalainen saattoi hetken kokea olevansa rikas.

5) Soitto seis! Marko Tikka – Seija-Leena Nevala: Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena, 260 s.)

Tanssikielto on yksi lähihistoriamme erikoisuuksia. Viime sotien aikana kyse oli lähtökohtaisesti sankarivainajien muiston kunnioittamisesta, mutta päättäjät kokivat paritanssin sellaiseksi lähitaistelumuodoksi, joka löystyttää kansakunnan moraalin. Eikä koettu oikeaksi, että kotirintama vain bailaa sotilaiden suorittaessa raskasta velvollisuuttaan rintamalla. Kirja valottaa myös tanssikieltojen varhaisempaa historiaa ja haastaa käsitystä sota-ajan tanssikiellon perusteista.

6) Naisnäkökulma Kolmanteen valtakuntaan, James Wyllie (suom. Tähti Schmidt): Hakaristirouvat – Naiset Kolmannen valtakunnan huipulla (Atena, 360 s.)

Kolmannen valtakunnan historia ei taida koskaan tulla ammennetuksi tyhjiin. Yksi päättyvän vuoden uutuuksista kurkistaa Kolmannen valtakunnan kulissien taakse keskeisten johtajien vaimojen näkökulmasta. Loppujen lopuksi ”tuhatvuotisen valtakunnan” aika oli lyhyt episodi, vain 12 vuotta. Johtajien rouvilla oli elämää ennen hakaristin valtakautta ja sen jälkeenkin. Moni ehti elää pitkän vanhuuden.

7) Sotavuosien ajankuvaa merkkien avulla, Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa – kotirintaman ratkaiseva merkitys (Readme, 775 s.)

Teoksen perustana on kirjailijan valtava kokoelma sota-ajan merkkejä erityisesti kotirintamalta. Niiden avulla voikin valaista hämmästyttävän moniulotteisesti sotavuosien elämää ja ennen muuta erilaisia kotirintaman ponnisteluja kenttäarmeijan ja kansakunnan hyväksi. Kokenutkin historian harrastaja löytää paljon uutta.

8) Sotaorpojen puhutteleva näkökulma, Kaija Sepponen: Sururisti – Kertomus suomalaisista sotaorvoista (Warelia, 242 s.)

Sotaorvot ovat varsin suuri mutta vähälle huomiolle jäänyt joukko viime sotien historiassa. Kirjan alkuosa koostuu koskettavista kirjeistä, joilla suruviesti rintamalta kotiin on toimitettu. Loppuosassa kerrotaan sotaleskien ja -orpojen elämästä sotavuosina ja sotien jälkeisessä Suomessa sekä sopeutumisesta uudenlaiseen elämänvaiheeseen ilman aviomiestä tai isää

9) Kun kansakunta aseistautui, Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit – veriset pistimet (Docendo, 406 s.)

Keisarillinen Venäjä alkoi kiristää otettaan autonomisesta Suomesta vuonna 1899 Helmikuun manifestista alkaen, ja tästä sisuuntuneet suomalaiset alkoivat aseistautua. Keisari kaatui vuonna 1917 ilman suomalaisten aseita, mutta niitä tarvittiin Venäjän armeijan karkottamisessa ja suomalaisten keskinäisessä välienselvittelyssä keväällä 1918. Poliitikot heiluttelivat aseita, kunnes aseet alkoivat heiluttaa poliitikkoja.

10) Kokonaisesitys nykyisistä Puolustusvoimista, Joona Vuorenpää: Sotamies – Maanpuolustus tehtävänä ja kutsumuksena (Tammi, 320 s.)

Muhkea kokonaisuus sisältää kattavan ja ajantasaisen kokonaisesityksen Puolustusvoimista. Varttuneemmat reserviläiset saavat pätevän päivityksen sotaväkemme nykytilasta, ja tulevat varusmiehet näkevät minne ovat menossa, ja kuinka monipuolinen laitos oikein on kyseessä. Kuvitus on erinomaisen runsas. Lopusta löytyvät koosteet myös sotilaspukujen merkeistä ja tunnuksista.

11) Suurten taistelulaivojen tarina, Kai Varsio: Merten valtiaat – Taistelulaivojen ja -risteilijöiden synty, kehitys ja katoaminen (Edita, 301 s.)

Sotahistorian uutuusvalikoimaa hallitsevat vuodesta toiseen maa- ja ilmasota. Siksi kommodori (evp.) Kai Varsion sotalaivoista alustyypittäin kertova tietokirjasarja on erittäin tervetullut lisä. Päättyvän vuoden uutuudessaan Varsio valottaa seikkaperäisesti suurten taistelulaivojen koko kehityskaaren 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen kauteen, jolloin aika ajoi jättiläisten ohi ja niistä vähitellen luovuttiin.

12) Katsaus terrorismin taustoihin, Antti Paronen – Juha Saarinen (toim.): Karavaanin sotapolku – Näkökulmia jihadismiin (MPKK, 356 s.)

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjoja kannattaa pitää omatoimisesti silmällä, koska niissä julkaistut teokset eivät yleensä päädy laajaan kaupalliseen levitykseen. Tuoreen julkaisun kolmetoista asiantuntija-artikkelia raottavat näkymää jihadismiin monelta kantilta. Uutisvirrassa toistuvasti esillä oleva islamilainen terrorismi hahmottuu kirjan avulla myös laajempana kokonaisuutena.