Suomi asettaa pääasiassa reserviläisistä koostuvan joukon korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa. Korkea valmius kestää vuoden 2020 loppuun. EU:n taisteluosastoa johtaa Saksa.
Suomalaisten kokonaisvahvuus on 80 sotilasta. Korkean valmiuden osastoon kuuluu panssaritiedusteluosasto, jossa on minilennokkiryhmä, esikuntaupseereita ja kansallinen tukielementti. Reserviläisten lisäksi joukossa on Puolustusvoimien henkilöstöä.
Heinäkuussa alkava valmiusaika sitouttaa taisteluosaston nopeaan lähtövalmiuteen. Taisteluosastoon osallistuvat myös Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Sotilaita on yhteensä noin 4 100.
Voisi osallistua rauhanturvaamiseen
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin kuudesti. Vuonna 2005 perustettuja taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin. Sen mahdollisia tehtäviä olisivat esimerkiksi rauhanturvaaminen tai katastrofityö EU:n lähialueilla.
Suomalaisten koulutus alkoi tammikuussa Säkylässä, Porin prikaatissa. Koulutusvaihe kesti huhtikuun loppuun. Joukon piti osallistua keväällä harjoitukseen Saksassa, mutta koronapandemian vuoksi osallistuminen peruttiin. Korvaava harjoitus järjestettiin Suomessa.