• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Reserviläisjärjestöt ovat jo pitkään tehneet Nato-maiden kanssa yhteistyötä – tällaista se on

Kesällä 2023 Suomeen saapuu noin 500 reserviupseeria Nato-maista Reserviupseeriliiton isännöimään CIOR:n kesäkongressiin.

Susanna Takamaa

Lahdessa kisattiin heinäkuussa 2021 kansainvälisen Military Competitionin eli MILCOMP:n merkeissä. Kilpailu liittyi Naton jäsen- ja kumppanuusmaiden reserviupseeriorganisaation CIOR:n toimintaan.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat torstaiaamuna Nato-kantansa. Heidän mukaansa Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.

Vaikka Suomi ei ole vielä Naton jäsen, suomalaisissa reserviläisjärjestöissä yhteistyö Nato-maiden kanssa on jo pitkään ollut aktiivista. Reserviupseeriliitto (RUL) on jo 1990-luvun puolivälistä asti ollut mukana Naton jäsen- ja kumppanuusmaiden reserviupseeriorganisaation CIOR:n toiminnassa. Lisäksi RUL on mukana lääkintäreserviupseerien CIOMR-toiminnassa.

Lokakuussa 2022 RUL isännöi CIOR:n johdon ja komiteoiden kokousta. Vuonna 2023 RUL järjestää CIOR:n vuoden suurimman tapahtuman eli kesäkongressin kesä-heinäkuun vaihteessa. Tapahtuma tuo Suomeen arviolta noin 500 reserviupseeria muista Nato-maista.

RUL:n puheenjohtajan Aaro Mäkelän mukaan Nato-jäsenyys avaa toteutuessaan entistä laajemmat mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön myös reservin näkökulmasta.

– Mahdollisuuksia avautuu lisää Puolustusvoimien kautta, esimerkiksi reserviläisille soveltuvista kansainvälisistä tehtävistä ja koulutuksista. Samoin reserviläisten suora yhteistoiminta Naton kansainvälisten järjestöjen kautta sekä MPK:n ja Nato-maiden koulutusorganisaatioiden tarjoama vapaaehtoiskoulutus tuovat uusia mahdollisuuksia, Mäkelä sanoo.

 

Nato-kannatus ollut suurta reserviupseerien keskuudessa jo pitkään

RUL:lla on myös pitkät perinteet yhteistyöstä muiden Pohjoismaiden sekä Viron kanssa. Liitossa uskotaan yhteistyön vain vahvistuvan Nato-jäsenyyden seurauksena.

Mäkelä suosittelee reserviläisille kansainväliseen yhteistyöhön osallistumista, koska se tarjoaa mahdollisuuden kehittää omia sotilaallisia ja kansainvälisen yhteistoiminnan taitoja sekä luoda verkostoja. Tällä hetkellä RUL:n kansainväliseen toimintaan kuuluu muun muassa kielikoulutusta ja Nato-kielitutkintoja, sotilasmoniotteluja, nuorten reserviupseerien yhteistyötä sekä paljon muuta.

RUL on virallisesti ilmoittanut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, ja jäsenyyden kannatus on jo vuosia ollut suurta liiton jäsenistössä.

– Venäjän hyökätessä Ukrainaan jo yli 83 prosenttia Reserviupseeriliiton jäsenistä kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Laaja yhteiskunnallinen kannatus on tunnetusti kehittynyt positiivisen suuntaan kevään asiapohjaisen keskustelun ja yleisen tiedon lisääntymisen myötä. RUL on osaltaan ollut mukana asiantuntijana, yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä sekä tiedon tuottajana. Nato-jäsenyyden hakeminen on liiton virallisen linjan mukainen: RUL kannattaa yleistä asevelvollisuutta sekä Suomen sotilaallista yhteistyötä ja jäsenyyttä puolustusliitto Natossa, Mäkelä toteaa.

 

Myös Reserviläisliitto tekee yhteistyötä monien Nato-maiden kanssa

Myös Reserviläisliitossa (RES) nähdään Nato-jäsenyyden mahdollistavan kansainvälisen toiminnan laajenemisen. Reserviläisliitto kuuluu CISOR-järjestöön, joka on kansainvälinen reservin aliupseerien kattojärjestö. Suurin osa sen jäsenistä on Nato-maita.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää Nato-jäsenyyttä hyvänä lisänä Suomen erinomaisessa kunnossa olevalle puolustusjärjestelmälle.

Viime vuosien kansainvälinen yhteistyö on antanut suomalaisille mahdollisuuden verrata omaa armeijaansa muiden maiden asevoimiin.

– Olemme voineet todeta, kuinka hyvä suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on, kun kaikilla on mahdollisuus suorittaa asepalvelus. Tuotamme tiedoiltaan ja taidoiltaan kokoluokassaan ylivoimaisen kenttäarmeijan. Maanpuolustushenki ja joukon yhtenäisyys tulee siitä, että miehistön jäsen ja kenraalit ovat kulkeneet saman polun varusmiesaikana. Näinhän ei läheskään kaikissa maissa ole, Pohjola sanoo.

Kansainvälinen toiminta auttaa Pohjolan mukaan ymmärtämään omat vahvuudet ja kehityskohteet.

– Vertailu kannattaa ja tuottaa kannaltamme hyviä tuloksia.

 

Kansainvälistä toimintaa pyritään kehittämään entisestään

Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto tekevät paljon yhteistyötä, mikä on johtanut myös RES:n jäsenten lähettämiseen CIOR:n tarjoamille kursseille ja koulutuksiin.

Reservin aliupseerien CISOR-järjestössä pyritään kehittämään e-learning-alustaa ja avaamaan verkkokoulutusympäristö sitä kautta. Samoin sotilasmoniottelua ja koulutustoimintaa eri maiden välillä sekä viestintää pyritään kehittämään.

– Tämän lisäksi tavoitteena on myös tuoda eri maiden avoimista kilpailuista tietoa, jotta jäsenet voivat niihin halutessaan osallistua, RES:n toiminnanjohtaja Minna Nenonen sanoo.