• Kalusto

Rovaniemi ilmatankkerien tukikohtana – Reserviläinen oli mukana KC-135-koneen tankkauslennolla

Ilmavoimat on jo pitkään vuokrannut USAF:n KC-135-koneita tankkauskelpuutusten hankkimiseen ohjaajilleen.

Tero Tuominen

Yhdysvaltojen ilmavoimien RAF Mildenhalliin Englannissa tukeutuva KC-135R-kone saa pesun Airpron ajoneuvolta Rovaniemellä. Eturungossa näkyy miehistön käyttämä luukku tikkaineen.

Suomessa on useita
lentokenttiä, jotka ovat samaan aikaan siviililiikenteen ja Ilmavoimien
yhteiskäytössä. Rovaniemi on yksi niistä. Eteläpuolen terminaalissa pyörii
jatkuvasti kasvava Lapin matkailu, pohjoisreunalla päivystävät Pohjois-Suomen
ilmatilaa varmistavat Lapin lennoston Hornetit.

Marraskuussa 2018
lentoaseman viereisellä asematasolla joulun charter-koneiden paikoilla oli
neljä Yhdysvaltojen ilmavoimien harmaata Boeing KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskonetta.
Pohjoiskalotilla oli käynnissä NATO:n Trident Juncture 2018 -harjoitus, jossa
Suomikin oli rauhankumppanina mukana.

100th ja 459th
ilmatankkauslaivueiden koneet saapuivat Rovaniemelle kotitukikohdistaan
Englannista ja Yhdysvalloista. Trident Juncture toi paikalle myös belgialaisia
Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -hävittäjiä. Alun perin tarkoituksena
oli myös se, että USAF:n Boeing F-15 Eagle -hävittäjät olisivat tukeutuneet
Suomeen. Niiden tulo kuitenkin peruuntui.

KC-135 on todellinen kylmän
sodan veteraani. Alun perin niiden tarkoitus oli tukea jatkuvasti ilmassa
pysyviä ydinaseilla varustettuja B-52 Stratofortress -pommikoneita.

Konetyyppi perustuu Boeing
707 -matkustajakoneeseen. Tankkerin ensilento tapahtui elokuussa 1954. Ensimmäinen
KC-135 toimitettiin USAF:lle vuonna 1957 ja uusinkin vuonna 1965.

Koneita on uudistettu
vuosien varrella moneen kertaan. Yhteensä 500 Stratotankeria sai
CFM-56-ohivirtausmoottorit. Ne tunnetaan tyyppinimellä KC-135R. Koneita on
edelleen käytössä vajaat 400 kappaletta.

2_TridentJuncture_ilmavoimat_0119_reservilainen

USAF:n KC-135R -koneen siivenkärjissä on Flight Refueling Limiterd Mk.32B -tankkaussäiliöt. Niiden avulla voidaan antaa polttoainettäa kahdelle koneelle yhtä aikaa. Tankkerin puomi on kuvassa matkalentoasennossa. Kuva: Ilmavoimat

Tehtävä Norjanmerellä

Reserviläinen sai Suomessa
harvinaisen mahdollisuuden päästä mukaan KC-135-koneen tankkauslennolle.
Trident Juncture -harjoituksen aikana sää pohjoisessa vaihteli melkoisesti.
Lentopäivänä aurinko paistoi ja aamulla Airpron jäänpoistoajoneuvo pesi yön
aikana huurrekerroksen kerännyttä Stratotankeria.

KC-135-koneissa on nykyisin
kolmen hengen miehistö: kapteeni, perämies ja puomioperaattori. Lennolla oli
mukana myös USAF:n valokuvaaja, joka toimi suomalaismedian isäntänä.

Koska KC-135 voi kuljettaa
myös rahtia, sen kyljessä on suuri ylös aukeava ovi. Koneeseen kuljettiin sen
kautta Finavian portaita pitkin. Sisustus on karu: rungon lämpöeristeet ja
putkitukset ovat näkyvissä ja lattiaa miinoittavat erilaiset rahtikonttien
siirtelyyn tarkoitetut rullat ja kiinnikkeet. Lisäksi valaistus on hämärä,
joten ensikertalaisen on oltava tarkkana koneessa liikkuessaan.

Lennolle varattu 60-luvun
alussa valmistunut KC-135R osoittautui käynnistysvaiheessa vialliseksi, mutta
onneksi vieressä oli toinen samanlainen, joka oli valmiiksi pesty huurteesta
mutta jonka tehtävä puolestaan oli peruuntunut. Nyt ei saatu paikalle Finavian
portaita, vaan median edustajat seurasivat koneen miehistöä alas ohjaamon
ahtaan lattialuukun tikapuiden kautta. Toiseen koneeseen kiivettiin samalla
tavalla.

Matkustajaversioista
poiketen KC-135-koneissa on vain neljä ikkunaa. Kangasistuimet taittuvat alas
tilan reunoilta. Jalkatilaa vähensivät lattialle kiinnitetty rahtikontti sekä
sen kiristysliinat. 

10_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

KC-135-koneiden ohjaamoita on uudistettu vuosien varrella. Tämä ei edusta uusinta versiota mutta siinä on jo muutamia digitaalisia näyttöjä. Kuva: Tero Tuominen

11_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

Puomiopeaattorin työpiste sijaitsee KC-135-koneen takaosan pohjalla kuvassa näkyvien keltaisten happipullojen alla. Keskellä koteloituna kaksi pientä APU-suihkuturbiinia (Auxilliary Power Unit) sähkövirran ja lämmityksen tuottamiseksi maassa. Oikealla kaksi puomiin kiinnitettävää metallista tankkauskoria. Kuva: Tero Tuominen
9_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

Stratotankerin rahtitila on karu. Lattiaa peittävät tavaran siirtämiseen ja kiinnittämiseen tarkoitetut varusteet. Kangaspenkit taittuvat alas reunoilta. Kuva: Tero Tuominen

Pulaa vastaanottajista

Kun Stratotanker nousi
ilmaan Rovaniemen lentoasemalta, se alkoi varsin nopeasti lentää odotuskuviossa
kentän länsipuolella. Myöhemmin kävi ilmi, että laskutelineiden sisäänotossa
oli ongelmia. Yli 50-vuotiaiden koneiden luotettavuus ei selvästi ole paras
mahdollinen.

Kun telineet saatiin
sisään, ilmatankkeri suuntasi Ruotsin ja Norjan yli Atlantille, jossa
tarkoituksena oli siirtää polttoainetta Trident Juncture -harjoitukseen
Norjasta operoiville koneille. Asiakkaiksi oli luvassa muun muassa ranskalaisia
Dassault Mirage 2000 ja suomalaisia Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjiä.

Lennon edetessä kävi
kuitenkin ilmi, että polttoainetta tarvitsevien koneiden lennot oli
sääolosuhteiden vuoksi yksi toisensa jälkeen peruttu.

KC-135 jäi kuitenkin
kiertelemään tankkereille varattuun ilmatilaan Norjanmerellä samalla kun
radiolla etsittiin mahdollisia polttoainetta tarvitsevia koneita. Lopulta neljä
belgialaista Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -konetta kertoi
tankkaustarpeestaan. 

15_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

Belgialainen F-16-hävittäjä lähestyy KC-135-koneen tankkauspuomia. Sitä ohjataan kohti tankkausaukkoa mustina näkyvillä siivekkeillä. Kuva: Tero Tuominen

Työpaikka makaavassa asennossa

Stratotankerin takarungon
alla on polttoaineen siirtoon tarkoitettu teleskooppimainen puomi, jota koneen
rungon takaosan pohjalla makaava operaattori ohjaa ikkunansa kautta.
Tankkauskontakti saadaan niin, että vastaanottaja lentää koneensa KC-135:n alle
ja puomi ohjataan sen vastaanottoaukkoon.

Puomioperaattori makaa
mahallaan ja pitää päätään koholla leukatuen avulla. Hänen edessään on konsoli,
jolla tankkaus suoritetaan. Puomia ohjataan vasemmalla olevalla sauvalla.
Operaattorin kummallakin puolella hieman korkeammalla on makuualustat
tarkkailijoille, tässä tapauksessa suomalaismedian edustajille.

Siirtolentojen aikana
puomioperaattori istuu ohjaamossa lentäjien takana miehistöön aiemmin kuuluneen
suunnistajan istuimella. Kun tankattavat koneet lähestyvät, hän siirtyy
paikalleen koneen takaosaan. Siellä on huomattavasti kylmempää kuin ohjaamossa,
koska makuualusta on aivan koneen pohjassa.

Ensimmäiseksi avataan
aerodynaaminen suojus, joka on operaattorin ikkunan edessä. Sitten puomi
lasketaan ”lentämään” ilmavirtaan. Siinä on pienet ohjaussiivekkeet, joilla se
voidaan ohjata vastaanottavan koneen tankkausaukkoon. 

13_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

KC-135-puomioperaattori valmistautuu tankkaamaan belgialaisia F-16-koneita. Padilta löytyvät tiedot oikeista menetelmistä. Koneen miehistöllä on modernit taustamelua vaimentavat Bosen-kuulokemikrofonit. Kuva: Tero Tuominen

3_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

Keskellä tankkerin puomioperaattorin makuualusta ja sen kummallakin puolella tarkkailijoiden paikat. Puomia ohjataan sauvalla. Tässä maassa otetussa kuvassa tankkausikkunan aerodynaaminen suojus on vielä alhaalla. Kuva: Tero Tuominen

Hornet-ohjaajan kelpuutus

Tyypillisesti ilmatankkaus
tapahtuu 3-8 kilometrin korkeudessa. Koneiden nopeus on noin 520 kmh.
Operaatiossa vaaditaan tarkkaa ja erityisesti rauhallista lentämistä
vastaanottavan koneen ohjaajalta. Oman haasteensa tuo se, että tankkauksia
suoritetaan kaikissa olosuhteissa, myös pimeässä ja huonossa säässä.

KC-135:ssä on tarjolla myös
toinen tankkausmenetelmä, joka tunnetaan vapaasti suomennettuna nimellä kori ja
letku. Siivessä olevasta säiliöstä lasketaan hinaukseen letku, jonka päässä on
suppilomainen kori. Tankkaavan koneen eturungosta nousee lyhyt puomi, jonka sen
ohjaaja lentää kontaktiin.

Suomalaiset F/A-18 Hornetit
käyttävät tätä menetelmää kuten muutkin merivoimien käyttöön tarkoitetut
amerikkalaiset koneet. Tällä menetelmällä polttoainetta siirtyy noin 500 kiloa
minuutissa (puomin kautta virtaa suurempi määrä).

Ilmavoimat on jo pitkään
vuokrannut USAF:n KC-135-koneita tankkauskelpuutusten hankkimiseen
ohjaajilleen. Ensin harjoitellaan simulaattorissa ja sitten kaksipaikkaisessa
F/A-18D-koneessa opettajan kanssa. Harjoituksissa polttoainetta ei siirretä,
kuivakontaktit riittävät.

Mikäli operaatio on hallussa,
siirrytään yksipaikkaiseen koneeseen opettajan valvoessa toisesta Hornetista.
Kolmas tankkauslento tapahtuu täysin itsenäisesti.

Jos näillä lennoilla on
kertynyt noin tusina kontaktia tankkeriin ilman ongelmia, hän saa
ilmatankkauskelpoisuuden, joka on ohjaajan kokemuksesta riippuen voimassa puoli
vuotta tai vuoden. Se voidaan uusia yhdellä lennolla kahdella
tankkaussuorituksella.

1_TridentJuncture_ilmavoimat_0119_reservilainen

Suomen Ilmavoimien F/A-18C Hornet saa polttoainetta ranskalaisen KC-135-tankkerin puomiin kiinnitetystä korista. Sen rakenne on metallia ja vastaanottavaan koneeseen osuessaan voi aiheuttaa vahinkoa. Kuva: Ilmavoimat

8_TridentJuncture_terotuominen_0119_reservilainen

Tankkausletku pehmeine koreineen kelattuna sisään siivenkärjen säiliöön. Vastanottajaa ohjaavat merkkivalot näkyvät säiliön ympärillä. Kuva: Tero Tuominen

Trident Juncture 18 -harjoitus

Joka kolmas vuosi
järjestettävä Trident Juncture on NATO:n niin sanotun korkean näkyvyyden
harjoitus. Nyt toimintaa oli 25.10–7.11.2018 Norjan, Ruotsin ja Suomen
alueilla.

Mukana oli yli 50 000
sotilasta 31 maasta. Kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi olivat NATO:n jäseniä.

Osapuolet Etelä ja
Pohjoinen toimivat vuorotellen kuvitteellisena hyökkääjänä ja puolustajana.

Suomesta oli mukana 600
sotilasta ja yhdeksän Hornetia. Hävittäjistä viisi toimi Örlandista Norjasta,
loput Rovaniemeltä.

Kaikkiaan harjoitukseen
osallistui 250 lentokonetta, 65 alusta ja noin 10 000 ajoneuvoa.