Suomessa on useita lentokenttiä, jotka ovat samaan aikaan siviililiikenteen ja Ilmavoimien yhteiskäytössä. Rovaniemi on yksi niistä. Eteläpuolen terminaalissa pyörii jatkuvasti kasvava Lapin matkailu, pohjoisreunalla päivystävät Pohjois-Suomen ilmatilaa varmistavat Lapin lennoston Hornetit.
Marraskuussa 2018 lentoaseman viereisellä asematasolla joulun charter-koneiden paikoilla oli neljä Yhdysvaltojen ilmavoimien harmaata Boeing KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskonetta. Pohjoiskalotilla oli käynnissä NATO:n Trident Juncture 2018 -harjoitus, jossa Suomikin oli rauhankumppanina mukana.
100th ja 459th ilmatankkauslaivueiden koneet saapuivat Rovaniemelle kotitukikohdistaan Englannista ja Yhdysvalloista. Trident Juncture toi paikalle myös belgialaisia Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -hävittäjiä. Alun perin tarkoituksena oli myös se, että USAF:n Boeing F-15 Eagle -hävittäjät olisivat tukeutuneet Suomeen. Niiden tulo kuitenkin peruuntui.
KC-135 on todellinen kylmän sodan veteraani. Alun perin niiden tarkoitus oli tukea jatkuvasti ilmassa pysyviä ydinaseilla varustettuja B-52 Stratofortress -pommikoneita.
Konetyyppi perustuu Boeing 707 -matkustajakoneeseen. Tankkerin ensilento tapahtui elokuussa 1954. Ensimmäinen KC-135 toimitettiin USAF:lle vuonna 1957 ja uusinkin vuonna 1965.
Koneita on uudistettu vuosien varrella moneen kertaan. Yhteensä 500 Stratotankeria sai CFM-56-ohivirtausmoottorit. Ne tunnetaan tyyppinimellä KC-135R. Koneita on edelleen käytössä vajaat 400 kappaletta.
Tehtävä Norjanmerellä
Reserviläinen sai Suomessa harvinaisen mahdollisuuden päästä mukaan KC-135-koneen tankkauslennolle. Trident Juncture -harjoituksen aikana sää pohjoisessa vaihteli melkoisesti. Lentopäivänä aurinko paistoi ja aamulla Airpron jäänpoistoajoneuvo pesi yön aikana huurrekerroksen kerännyttä Stratotankeria.
KC-135-koneissa on nykyisin kolmen hengen miehistö: kapteeni, perämies ja puomioperaattori. Lennolla oli mukana myös USAF:n valokuvaaja, joka toimi suomalaismedian isäntänä.
Koska KC-135 voi kuljettaa myös rahtia, sen kyljessä on suuri ylös aukeava ovi. Koneeseen kuljettiin sen kautta Finavian portaita pitkin. Sisustus on karu: rungon lämpöeristeet ja putkitukset ovat näkyvissä ja lattiaa miinoittavat erilaiset rahtikonttien siirtelyyn tarkoitetut rullat ja kiinnikkeet. Lisäksi valaistus on hämärä, joten ensikertalaisen on oltava tarkkana koneessa liikkuessaan.
Lennolle varattu 60-luvun alussa valmistunut KC-135R osoittautui käynnistysvaiheessa vialliseksi, mutta onneksi vieressä oli toinen samanlainen, joka oli valmiiksi pesty huurteesta mutta jonka tehtävä puolestaan oli peruuntunut. Nyt ei saatu paikalle Finavian portaita, vaan median edustajat seurasivat koneen miehistöä alas ohjaamon ahtaan lattialuukun tikapuiden kautta. Toiseen koneeseen kiivettiin samalla tavalla.
Matkustajaversioista poiketen KC-135-koneissa on vain neljä ikkunaa. Kangasistuimet taittuvat alas tilan reunoilta. Jalkatilaa vähensivät lattialle kiinnitetty rahtikontti sekä sen kiristysliinat.
Pulaa vastaanottajista
Kun Stratotanker nousi ilmaan Rovaniemen lentoasemalta, se alkoi varsin nopeasti lentää odotuskuviossa kentän länsipuolella. Myöhemmin kävi ilmi, että laskutelineiden sisäänotossa oli ongelmia. Yli 50-vuotiaiden koneiden luotettavuus ei selvästi ole paras mahdollinen.
Kun telineet saatiin sisään, ilmatankkeri suuntasi Ruotsin ja Norjan yli Atlantille, jossa tarkoituksena oli siirtää polttoainetta Trident Juncture -harjoitukseen Norjasta operoiville koneille. Asiakkaiksi oli luvassa muun muassa ranskalaisia Dassault Mirage 2000 ja suomalaisia Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjiä.
Lennon edetessä kävi kuitenkin ilmi, että polttoainetta tarvitsevien koneiden lennot oli sääolosuhteiden vuoksi yksi toisensa jälkeen peruttu.
KC-135 jäi kuitenkin kiertelemään tankkereille varattuun ilmatilaan Norjanmerellä samalla kun radiolla etsittiin mahdollisia polttoainetta tarvitsevia koneita. Lopulta neljä belgialaista Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -konetta kertoi tankkaustarpeestaan.
Työpaikka makaavassa asennossa
Stratotankerin takarungon alla on polttoaineen siirtoon tarkoitettu teleskooppimainen puomi, jota koneen rungon takaosan pohjalla makaava operaattori ohjaa ikkunansa kautta. Tankkauskontakti saadaan niin, että vastaanottaja lentää koneensa KC-135:n alle ja puomi ohjataan sen vastaanottoaukkoon.
Puomioperaattori makaa mahallaan ja pitää päätään koholla leukatuen avulla. Hänen edessään on konsoli, jolla tankkaus suoritetaan. Puomia ohjataan vasemmalla olevalla sauvalla. Operaattorin kummallakin puolella hieman korkeammalla on makuualustat tarkkailijoille, tässä tapauksessa suomalaismedian edustajille.
Siirtolentojen aikana puomioperaattori istuu ohjaamossa lentäjien takana miehistöön aiemmin kuuluneen suunnistajan istuimella. Kun tankattavat koneet lähestyvät, hän siirtyy paikalleen koneen takaosaan. Siellä on huomattavasti kylmempää kuin ohjaamossa, koska makuualusta on aivan koneen pohjassa.
Ensimmäiseksi avataan aerodynaaminen suojus, joka on operaattorin ikkunan edessä. Sitten puomi lasketaan ”lentämään” ilmavirtaan. Siinä on pienet ohjaussiivekkeet, joilla se voidaan ohjata vastaanottavan koneen tankkausaukkoon.
Hornet-ohjaajan kelpuutus
Tyypillisesti ilmatankkaus tapahtuu 3-8 kilometrin korkeudessa. Koneiden nopeus on noin 520 kmh. Operaatiossa vaaditaan tarkkaa ja erityisesti rauhallista lentämistä vastaanottavan koneen ohjaajalta. Oman haasteensa tuo se, että tankkauksia suoritetaan kaikissa olosuhteissa, myös pimeässä ja huonossa säässä.
KC-135:ssä on tarjolla myös toinen tankkausmenetelmä, joka tunnetaan vapaasti suomennettuna nimellä kori ja letku. Siivessä olevasta säiliöstä lasketaan hinaukseen letku, jonka päässä on suppilomainen kori. Tankkaavan koneen eturungosta nousee lyhyt puomi, jonka sen ohjaaja lentää kontaktiin.
Suomalaiset F/A-18 Hornetit käyttävät tätä menetelmää kuten muutkin merivoimien käyttöön tarkoitetut amerikkalaiset koneet. Tällä menetelmällä polttoainetta siirtyy noin 500 kiloa minuutissa (puomin kautta virtaa suurempi määrä).
Ilmavoimat on jo pitkään vuokrannut USAF:n KC-135-koneita tankkauskelpuutusten hankkimiseen ohjaajilleen. Ensin harjoitellaan simulaattorissa ja sitten kaksipaikkaisessa F/A-18D-koneessa opettajan kanssa. Harjoituksissa polttoainetta ei siirretä, kuivakontaktit riittävät.
Mikäli operaatio on hallussa, siirrytään yksipaikkaiseen koneeseen opettajan valvoessa toisesta Hornetista. Kolmas tankkauslento tapahtuu täysin itsenäisesti.
Jos näillä lennoilla on kertynyt noin tusina kontaktia tankkeriin ilman ongelmia, hän saa ilmatankkauskelpoisuuden, joka on ohjaajan kokemuksesta riippuen voimassa puoli vuotta tai vuoden. Se voidaan uusia yhdellä lennolla kahdella tankkaussuorituksella.
Trident Juncture 18 -harjoitus
Joka kolmas vuosi järjestettävä Trident Juncture on NATO:n niin sanotun korkean näkyvyyden harjoitus. Nyt toimintaa oli 25.10–7.11.2018 Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla.
Mukana oli yli 50 000 sotilasta 31 maasta. Kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi olivat NATO:n jäseniä.
Osapuolet Etelä ja Pohjoinen toimivat vuorotellen kuvitteellisena hyökkääjänä ja puolustajana.
Suomesta oli mukana 600 sotilasta ja yhdeksän Hornetia. Hävittäjistä viisi toimi Örlandista Norjasta, loput Rovaniemeltä.
Kaikkiaan harjoitukseen osallistui 250 lentokonetta, 65 alusta ja noin 10 000 ajoneuvoa.