Sotilaan toimintakyky on lähtökohtaisesti kiinni hyvästä fyysisestä sekä psyykkisestä kunnosta. Nämä linkittyvät tiiviisti toisiinsa, ja etenkin hyvä fyysinen kunto tukee henkistä jaksamista. Reserviupseerikoulun johtaja eversti Niko Hölttä kertoo, miten omaa toimintakykyä voi ja kannattaa ylläpitää reservissä.
– Mitä paremmassa kunnossa on fyysisesti, sitä paremmin kestää yleensä myös psyykkistä koettelemusta. Oman kunnon ylläpitäminen reservissä on tärkeää. Psyykkistä jaksamista voi harjoittaa esimerkiksi miettimällä erilaisiin tilanteisiin varautumista ja käsittelemällä itselle vaikeita asioita, Hölttä aloittaa.
Taistelukentällä pitää Höltän mukaan pystyä liikkumaan, suojautumaan, ampumaan sekä kommunikoimaan omien taistelutovereiden kanssa. Myös ensiavun antaminen muille sekä itselle on tärkeää, minkä takia ensiaputaitoja on hyvä kerrata reservissä.
– Ei tarvitse edes ajatella vain poikkeusoloja, sillä ensiaputaitojen tarpeeseen voi törmätä milloin ja missä tahansa. Kaikkien kansalaisten on tärkeä osata antaa ensiapua tarvittaessa. Siinä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta.
Sota voi tapahtua kaupunkiolosuhteissakin, mutta reservissä on kannattavaa myös liikkua luonnossa. Nykypäivänä ihmiset turvautuvat paljon karttasovelluksiin, mutta Hölttä painottaa suunnistustaitojen olevan yhtä tärkeitä kuin aikana ennen nykyisiä navigointimahdollisuuksia.
– Jokainen voisi tarttua joskus karttaan ja kompassiin. Poikkeusoloissa voi nimittäin tulla hyvinkin todennäköisesti vastaan tilanteita, joissa yhteydet katkeavat tai navigoinnin apuvälineistä ei ole hyötyä. Eikä voitaisi luottaa siihen, antaisivatko välineet luotettavaa vai virheellistä tietoa, Hölttä huomauttaa.
Etenkin ilmasta tulevan uhan Hölttä ajattelee olevan puolustuskentällä sellainen nykyaikainen asia, mihin reserviläinen voisi tutustua pohtiessa osaamisensa päivittämistä. Erityisesti Ukrainan sodassa on nähty, millainen uhka esimerkiksi droonit voivat olla.
– Aina on tiedetty, että ilmasta tuleva uhka haastaa toimintaa. Nykyään se on kuitenkin eri tavalla intensiivistä ja yksilöön kohdistuvaa. Tietoa on tuotu jo varusmiespalvelukseen ja käsittääkseni myös MPK:n koulutustarjontaan, mutta tästä opitaan koko ajan lisää.
Reserviläisten rooli Suomen maanpuolustuksessa on keskeinen. Koska henkilöstöä on vain pieni prosentuaalinen osuus sotilasvalmiudesta, on Höltän mukaan oleellista ajatella koko joukon toimintakyvyn vastaavan juuri reserviläisten toimintakykyä.
– Jokainen tekee puolustustyötä arjessa olemalla osa yhteiskuntaa. Nykyään varsinkin medialukutaito on reserviläisille tärkeää, jotta ymmärtää viranomaisviestintää eikä mene paniikkiin tai menetä uskoa kriisinkestokykyymme negatiivisen informaatiovaikuttamisen myötä. Suomessa valmistautuminen on hyvällä tasolla ja olemme jopa jonkinlainen suunnannäyttäjä joillekin maille, Hölttä toteaa.
Hölttä siirtyi vuoden vaihteessa Reserviupseerikoulun johtajaksi ja kehuu, että upseerioppilaiden keskuudessa vallitsee edelleen korkea motivaatio. Hän kuvailee nuorten muuttuneen siitä, kun hän oli itse heidän asemassaan noin 30 vuotta sitten, pääosin vain positiiviseen suuntaan. Höltästä nuorissa näkyy esimerkiksi innokkuus ja taidokkuus, mikä saa hänet uskomaan helposti siihen, että suomalaiset pärjäävät edelleen.
Kansainvälisessäkin tehtävässä ollut Hölttä seuraa Suomen Nato-jäsenyyttä kiinnostuneena.
– Ajankohtaisten asioiden seuraaminen maanpuolustuksen kentällä on edellytys omassa työssäni, mutta suositeltavaa ihan kaikille. Se on tärkeä osa reserviläisen hyvää varautumista, että ymmärtää kotimaassa ja maailmalla tapahtuvia asioita, Hölttä päättää.
