• Uutiset

Suurin osa puolueista kasvattaisi kertausharjoitusten määrää

Perussuomalaiset ja siniset kasvattaisivat määrää 30 000 reserviläiseen vuodessa.

Tuomas Kaarkoski

Tällä hetkellä kertausharjoitukset koskevat vuosittain noin 18 000 reserviläistä. Reserviläisen kyselyn perusteella suurin osa eduskuntapuolueista olisi halukkaita kasvattamaan kertausharjoitusmääriä.

Reserviläinen kysyi
eduskuntavaalien alla kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, kuinka
monta suomalaista tulisi vuosittain käskeä kertausharjoituksiin. Kyselyn
perusteella kokoomus, perussuomalaiset, siniset, SDP ja RKP kasvattaisivat
kertausharjoitusmääriä.

Keskusta pitäisi kertausharjoitusten määrän vähintään
nykyisellä tasolla eli 18 000:ssa reserviläisessä vuodessa.

Vasemmistoliitto ei mainitse konkreettisia lukuja vaan
painottaa laadun merkitystä.

Eduskuntapuolueista vihreät, kristillisdemokraatit, liike
nyt ja seitsemän tähden liike eivät vastanneet Reserviläisen kyselyyn.

Samassa yhteydessä Reserviläinen selvitti myös, miten puolueet kehittäisivät vapaaehtoista maanpuolustusta ja miten ne suhtautuvat kalustohankkeisiin.

Kyselyn vastauksista on kerrottu tässä artikkelissa. 

Alla kertausharjoituskysymyksen vastaukset kokonaisuudessaan. 

Kuinka monta suomalaista
tulisi vuosittain käskeä kertausharjoituksiin?
 

Keskusta:
Vähintään 18 000 reserviläistä.

Kokoomus: – Kertausharjoitukset
ovat olennainen osa Suomen maanpuolustuskykyä. Kertausharjoituksilla
ylläpidetään reserviläisten osaamista ja maanpuolustustaitoa,
jotka ovat tärkeä osa uskottavaa puolustuskykyämme. Näin ollen
kokoomus sitä mieltä, että kertausharjoituksiin määrättävien suomalaisten
määrää ei tulevina vuosina pidä laskea. Kertausharjoitusten määrää
pitäisi päin vastoin pystyä lisäämään kaluston ja toimintamallien uudistuessa,
jotta osaaminen ja puolustuskyky säilyy ajanmukaisena.

Perussuomalaiset:
– 30 000 on tavoiteltava luku. Näissä lukemissa oltiin vielä
2000-luvun alussa, kun nyt luku on noin 18 000.

RKP: – Nykypäivänä
on useita, jotka eivät koskaan ole olleet kertaharjoituksissa, mikä tietysti
heikentää heidän valmiuttaan toimia kriisitilanteessa. On kuitenkin tärkeää,
että resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, joten
kertausharjoitusten osallistujat pitää valikoida oikealla tavalla. Määrän
tulisi olla jonkin verran nykytilannetta korkeampi.

SDP: – Uskottava
maanpuolustuskykymme nojaa koulutettuun reserviin. Kertausharjoitusten määrää
pitäisi ehdottomasti pystyä nostamaan nykyisestä 18 000 reserviläisestä
vuodessa. Puolustusvoimauudistuksen jäljiltä henkilökuntaa on liian vähän,
jotta kertausharjoitusmääriä voitaisiin nostaa. Siksi kertausharjoitusten
määrien nostaminen edellyttää myös lisähenkilökunnan palkkaamista.
Kertausharjoitusten määrä on linjattava hallitusohjelmassa.

Siniset: – Sodan
ajan joukkojen koko on nyt 280 000 sotilasta, ja paras teho saataisiin
kouluttamalla kertausharjoituksissa vuosittain noin 40 000 reserviläistä. Sillä
tasolla reservin osaaminen ja puolustuskyky säilyisi. Taloudellista syistä ja Puolustusvoimien
resurssien vähäisyydestä johtuen 30 000 olisi optimaalinen luku.

Vasemmistoliitto:
­– Kertausharjoituksissa määrää oleellisempaa on laatu. On huolehdittava siitä,
että kertausharjoituksissa annetaan laadukasta koulutusta, joka palvelee
maanpuolustuksen tarpeita.