• Uutiset

Terrorismia vastaan tehokkuudella ja tiedustelulailla

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terrorismirikosten tutkintaa olisi nopeutettava ja tiedustelulainsäädäntö saatava kuntoon.

iStock

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg mainitsi, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet turvallisuuteen liittyviä uhkia ja vaatimuksia, ja nyt onkin entistä enemmän toimeenpanon aika.

Suojelupoliisilla on monta tehtävää maan sisäisten ja
ulkoisten uhkien torjunnassa, mutta nyt noin puolet Supon voimavaroista on
keskitetty terrorismin torjuntaan. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan
terrorismirikosten tutkintaa olisi nopeutettava ja tiedustelulainsäädäntö
saatava kuntoon.

Terroristijärjestöt ja niiden toiminta muuttuvat, mutta radikaali-islamistisen ideologian kannatus jatkuu.
Terrorismi muodostaa merkittävän uhan maailmanlaajuisesti.

Suomessa viimeisin uhka-arvio on tehty tämän vuoden
kesäkuussa. Suomi on neljäportaisella uhka-asteikolla tasolla kaksi, mikä
merkitsee kohonneen riskin tasoa.

Pelttari kertoi maanpuolustusjärjestöjen
turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Kuopiossa, että Supon tiiviissä
seurannassa on noin 350 radikaalia. Noista henkilöistä neljäsosalla on
kokemusta ja koulutusta terroristisiin tekoihin.

Seurattavien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä
vuodessa, ja suurin uhka Supon arvion mukaan on yksittäinen toimija.

Hiljattain Tampereella ekoterroristit sytyttivät Valion
kuorma-autoja tuleen, mutta Pelttarin mukaan mitään tämän suuntaista laajempaa
toimintaa ei ole nähtävissä.

 

Tiedustelulait
antavat lisäpontta

Terrorismirikoksissa keskusrikospoliisi tekee esitutkinnan
ja valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen. Pelttari kaipaa terrorismirikosten nykyistä
nopeampaa tutkintaa ja syytteiden nostamista. Suomessa ei ole yhtään
lainvoimaista tuomiota terrorismirikoksista.

–Tiedustelulainsäädännön luominen vastaamaan uhkien
torjuntaa on erittäin tärkeää ja onkin hyvä, että laki on nyt valmistelussa,
Pelttari korosti.

 

Turvallisuutta
yhteisvoimin

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg mainitsi, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet
turvallisuuteen liittyviä uhkia ja vaatimuksia, ja nyt onkin entistä enemmän
toimeenpanon aika.

– Meillä on kohtalaisen hyvin osattu ennakoida asioita ja
osaamme toimia yhdessä. Nyky-yhteiskunta on toki haavoittuvainen, mutta
monenlaisiin tilanteisiin on varauduttu.

Nergin mukaan viranomaisten on tiedotettava tosiasioista,
jotka eivät aina ole vain myönteisiä seikkoja.

Monipuolisen turvallisuuspoliittisen seminaarin muita
puhujia olivat Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola, pääesikunnan tiedustelupäällikkö
Harri Ohra-aho, Kainuun prikaatin
komentaja Tuomo Repo sekä dosentti Arto Luukkanen. Seminaarin
puheenjohtajana toimi kenraalimajuri evp Heikki
Holma
.