• Uutiset

Tutkimus: Penkkipunnerrus auttaa jaksamaan loppusodassa

Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä ylävartalon lihasvoimataso ehkäisee eniten varusmiesten kuormittumista.

Istock

Tilastolliset analyysit paljastivat, että ne varusmiehet, jotka suoriutuivat ennen loppusotaa hyvin 60 sekunnin punnerrustestistä, kuormittuivat loppusodan aikana muita huomattavasti vähemmän.

Tiedelehti Physiology
Reports
julkaisi syyskuussa artikkelin, joka käsitteli varusmiesten
fyysistä kuormittumista loppusodan aikana. Tutkimuksen mukaan kuormittumisesta
löytyi eroja. Parhaiten ja pienimmällä rasituksella selvisivät ne, joiden
ylävartalon lihaksisto oli kunnossa.

Liikuntafysiologi ja fysiikkavalmentaja Petri Jalanko oli yksi niistä tutkijoista, jotka olivat mittaamassa
49 varusmiehen rasitusta Kainuun prikaatissa tehdyissä testeissä.

­– Mittaus oli osa isompaa kokonaisuutta, jossa oli mukana
Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Tarkoituksena oli selvittää varusmiehen sen
hetkinen kunto ja mikä on pitkäkestoisen taisteluharjoituksen aiheuttama
kuormittavuus, Jalanko taustoittaa.

Ennen loppusodan alkua varusmiesten fyysinen kunto ja
kehonkoostumus mitattiin. Mukana olivat perinteiset testit: 12 minuutin Cooper-juoksu,
vauhditon pituus, punnerrukset ja istumaannousut. Itse harjoituksen aikana
varusmiesten kehonkoostumusta mitattiin ja verinäytteitä otettiin viidesti.

Harjoituksen jälkeisissä testeissä varusmiehissä näkyi
muutoksia.

– Kehonkoostumuksessa näkyi selkeitä muutoksia. Paino
putosi, rasvamassa väheni ja lihasmassa väheni. Parin päivän levon jälkeen nämä
palautuivat normaalitasoille. Näiden ohella energiatasapainoa kuvaavat
leptiinitasot laskivat. Tämä osoittaa energian- ja proteiininsaannin olleen
liian vähäistä.

Tulokset osoittivat Puolustusvoimille varusmiesten
tarvitsevan taisteluharjoituksen aikana enemmän ravintoa ja ajoittaisia
lepopäiviä, mikäli fyysistä toimintakykyä halutaan pitää samalla tasolla.

Näyttökuva 2018-09-28 kello 10.10.33

Petri Jalanko testauttamassa varusmiehiä.

Raskas taakka näkyy

Sodankäynnin kuva on muuttunut viime vuosikymmeninä.
Kuljettavat matkat ovat lyhentyneet, mutta vastaavasti yksittäisen varusmiehen
kantama taakka on kasvanut. Muutos näkyy lisääntyneenä kuormituksena
yläkropassa ja keskivartalossa. Hyvä Cooperin tulos ei yksistään takaa fyysistä
selviytymistä pitkässä harjoituksessa.

– Perinteisesti eri armeijoissa on vaalittu aerobisen
kestävyyden nimeen. Oletimme, että paremman kestävyyskunnon omaavat
rasittuisivat vähemmän, mutta se ei pitänyt paikkaansa.

Jalanko sanoo hieman yllättyneensä testin tuloksista.

–  Tilastolliset
analyysit paljastivat, että ne varusmiehet, jotka suoriutuivat ennen loppusotaa
hyvin 60 sekunnin punnerrustestistä, kuormittuivat loppusodan aikana muita
huomattavasti vähemmän. Ylävartalostaan vahvat varusmiehet kärsivät vähemmän
lihasvaurioista ja heidän kykynsä palautua rasituksesta oli mahdollisesti parempi.

 

Yksinkertaisia
liikkeitä

Lähes jokaiselta salilta löytyy niitä ihmisiä, joille
penkkipunnerrus tuntuu olevan lähes koko elämä. Onko tämä usein naureksittu
ihmisryhmä sitten ollut kuitenkin oikeassa? Jalangon mukaan varusmiehille
tulisi ainakin painottaa enemmän voima- ja nopeuspohjaista harjoittelua.

– Penkkipunnerrus osana muuta harjoittelua tukee varmasti
varusmiesten jaksamista pitkäkestoisissa taisteluharjoituksissa.

Inttiin lähtevän nuoren kannattaisi siis lenkkeilyn ohella
uhrata ajatus myös lihasvoiman kasvattamiselle. Jalangon mukaan mitään
poppakonsteja ei ole, selkeillä hyvillä liikkeillä pääsee jo pitkälle. Hän
kehottaa harjoittelemaan etunojapunnerruksia lihaskestävyystyyppisesti.

– Pitkiä 20–50 toiston sarjoja. Sehän on siitä hyvä liike,
että lisäpainoilla sitä saa vaikeammaksi, mutta siihen on olemassa myös
helpotuksia, jos alku on liian haastavaa.

Punnerrusten ohella Jalangolla on inttiin valmistautuville
nuorille suosittaa muutama muukin kuntosaliliike.

– Takakyykky, pysty- ja penkkipunnerrus. Siihen lisäksi
staattisia keskivartaloliikkeitä kuten lankkupitoa ja sivulankkua.
Perusjutuilla pääsee liikenteeseen, vaikka ei olisi kuntoilutaustaa. Sitten
tekee esimerkiksi kyykyt ihan pelkkinä kehonpainokyykkyinä.